Jatkuva kasvatus käytännössä.

>jos esim. uudistuskulut ym. saa hyvin kuitattua heti leimikon paremmalla kantorahatulolla, niin miksi laskea niiden korkoja erikseen vuosikymmenten taakse? Muutama rautalankamallinkin olen laittanut palstalle ko tilanteesta mutta kaikki ei ole samaa mieltä ja se on tietysti sallittua

Joo, en ole samaa mieltä, mutta ei haittaa. Sijoitustoiminnassa jokaiselle investoinnille lasketaan aina korko vuosikymmenten taakse. Jos leimikosta saa yllättäen enemmän kuin on ajatellut, on se luonnollisesti iloinen yllätys ja tarkoittaa, että päästiin arvioitua parempaan kannattavuuteen sillä kierrolla. Seuraavan kierron alkuinvestoinnin huomioimiseen se ei vaikuta. Jos vaikuttaisi, laskelmathan heittäisivät häränpyllyä koko kiertoajan, vaikka puu kasvaisi kuten ennenkin.

Edit. Oliko se mehtäukko vai Tolopainen, joka tässä tai toisaalla kirjoitti puun myyntihinnan olevan ratkaisevassa roolissa. Siitä olen samaa mieltä. Tämän vuoden puukaupoissa hintataso oli (mutulla, en tarkistanut) yli 20 % parempi kuin vuosi sitten. Luonnollisesti sillä on valtavan suuri merkitys, kun vuosikasvu pyörii noin 2-4 prosentissa.

Niin , jatkuvien kiertoaikojen summien laskennassa se päätehakkuutulo kuuluu kyllä edellisen puusukupolven tuloihin NNa-laselmassa.   Mutta mietipä sitä mitä se merkitsee yhden tai 2 ihmissukupolven kannalta oikeassa tilanteessa.   Ei sillä ole merkitystä, että tämän hetken tilanteessa  jokin näppiin tuleva rahasumma kuuluukin laskennallisesti ed, puusukupolven tuloihin; ei ole edes tietoa siitä mitkä on olleet joskus kymmeniä/n. sata vuotta sitten metsänhoitokulut -ja menot ja niiden vaikutukset sen leimikon puusukupolven tulokseen. Tapahtumia kannattaa yleensä  arvioida eteenpäin eikä taaksepäin.  Varsinkin metsätaloudessa niin kannattaa tehdä sen alkutuotannon pitkäaikaisuuden vuoksi.

Kun päästään yllättäen parempaan tulokseen, se tarkottaa ,että jos olisi laskettu aikoinaan tuottoa NNa:lla niin olis laskelma mennyt pieleen eli heittänyt sitä häränpyllyä.

Miten niin ei ole eroja leimikon kantorahojen yksikköhinnoissa ?  Sen huomaa jokainen jos joskus on tehnyt erilaisia tarjouspyyntöjä.  Voi kokeilla tarjota jotain leimikkoa päätehakkuulla tai sitten hervennuksena /harsintana.   Jovain taitaa olla vain virtuaalikauppojen tekijä.  Ja   oman kirjapidon kauttahan ne puukaupan tapahtumat kierrätetään aina ellei ole erikseen kirjanpitäjä olemassa.  Korjuukulujen maksamisesta itse saa etua harvennuksilla mutta tukkipuukaupoissa päätehakkuilla ei.  Ostajat ei maksa tukeille kantohinnan ja korjuukulujen summaa  vaan tienvarsihinnat on suunnilleen samat kuin kantohinnat.  Sen n. 3 ekua tj-korvausta voi saada.

”Pankit laskee korkotuottoja hyvinkin tarkkaan.En ymmärrä mistä joku on saanut päähänsä että enää niitä ei laskettaisi”…on ohiampuva kommentti. Kysymys oli että se olisi menestyksen ehto metsätalouden toiminnalle, josta olen ja pysyn eri mieltä.

Pankin rahoitustoiminta kaikkineen on sentään aivan erilaista kynäilyä. Ei siellä tarvita kuokalla ja sahalla jalostaa arvonnousua yhtään mitään.

Ohiampuva komentti se onkin, että pankit eikä muutkaan ei enää laskisi korkotuottoja.