Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,081 - 14,090 (kaikkiaan 15,381)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Ei mainittu; Tahvosta, R Rantaa eikä Perkoa  tuossa jutussa!   Siitä puuttui myös  puun myynnit avohakkuunjälkeen!

    Jovain Jovain

    Visa: Ei se auta kiertoaikaiset kasvu- ja hakkuutulokset ja niillä elämöinti, jos valtakunnassa mennään moninkertaisesti alemmissa tuotoissa. Se on eräänlaista lukijan pettämistä ja helposti menetetään tuplat metsien tuotoissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitkä tuplat Jovain?

    140ärrä

    Kaikilla hakkuutavoilla on ainakin jonkinlainen vastineensa luonnonmetsien kehityksessä ja häiriödynamiikassa. Jk-metsän pienpuuston harvennuksen ymmärtää helposti: se vastaa itseharvenemista kuten jaksollisen alaharventaminenkin. Jk-metsän isojen puiden yläharvennus vastaa jotenkin luonnonmetsän pieniä häiriöitä (pienaukkodynamiikkaa) ts. metsikön vanhimpien puiden kuolemista – joskin luonnonmetsän puut elävät paljon vanhemmiksi. 

    Jk-metsässä isojen puiden poistuman mittakaava on ihan muuta, kuin luonnollinen itseharventuminen. Ei luonnonmetsä yleensä ole jk-metsän tapainen harveikko, kuin enintään sukkession alkuvaiheessa tai erityisen karuilla kasvupohjilla.

    Jovain Jovain

    AJ: Helposti menetetään tuplia metsien tuotossa. Uskotaan metsien tilan olevan paremman, mitä ovatkaan. Vähemmän näkee niitä hyvin tuottavia metsiä tienvarsilla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pitää paikkansa että luonnonmetsä on yleensä runsaspuustoisempi eli poistumat pienemmät, mutta tämä koskee myös avohakkuuta. Metsälehdestäkö juuri luin että jk-metsään jätettiin 200 kuutiometriä puuta kasvamaan, eli ei sen ole pakko olla harveikko.

    Vastinparit (pääluokat): itseharveneminen = alaharvennus; vanhojen puiden kuoleminen = yläharvennus; uudistavat isot häiriöt = avohakkuu.

    Jovain Jovain

    Tuplat puustopääomissa ja metsien tuotossa (kasvussa) on se ongelma. Metsänhoidon suosituksissa on perusteltua toimia tähän suuntaan. Myös avohakkuun osalta, jos metsä on saavuttanut päätepisteensä, onhan metsä uudistettava. Mutta myös, ennakoivalla metsänhoidolla uudistamisen ajankohtaan voidaan vaikuttaa.

    140ärrä

    Metsälehdestäkö juuri luin että jk-metsään jätettiin 200 kuutiometriä puuta kasvamaan, eli ei sen ole pakko olla harveikko.

    Mutta riittääkö tuollaisessa metsässä pohjakerroksessa valoa tukemaan luontaista taimettumista?

    Jovain Jovain

    Eihän se valon määrä ole ratkaisu tähän ongelmaan. Jostain syystä lähdetään siitä, että valoa lisäämällä taimettuminen varmistetaan. Lähtökohta on otettu jopa lakiin, puustopääomat puolittamalla (tuplat kasvusta) varmistetaan taimettuminen. Eihän se näin mene, luontoa ei voida pakottaa. Sanotaan, ettei kukkokaan käskien laula, näin toimii myös luonto. Taimettuu, metsä uusiutuu, jos edellytykset ovat olemassa. Metsän uusiutuminen ei ole tässä mielessä riippuvainen puustopääomista. Tällaisilla pakkotoimilla tehdään hallaa Suomalaiselle metsänhoidolle. Luonnon mekanismeja voidaan seurata, pitääkin seurata, avustaa ja ohjata, mutta ei pakottaa. Visan luontainen on hyvinkin tähän sarjaan kuuluva ja voidaan siinä mielessä pitää hoitotavasta riippumattomana toimintana.

    konstapylkkerö2

    Taimettumistakaan ei voi pakottaa eikä sitä synny varsinkaan liian tiheässä metsässä.

    60 vuotta taimista ensiharvennukseen-harha tulee Jk:n hitaasta taimettumisesta. Jk:on hurahtaneet luulee tasaikäisen taimikon kehityksen olevan yhtä hidasta.

Esillä 10 vastausta, 14,081 - 14,090 (kaikkiaan 15,381)