Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,091 - 14,100 (kaikkiaan 14,799)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    140ärrä, se riippuu ainakin puuston rakenteesta ja puulajien sekoituksesta: jos on mukana sopivasti mäntyä tai lehtipuuta ja erirakenteisuutta, niin ehkä on mahdollista.

    mehtäukko

    ”…Eihän se valon määrä ole ratkaisu tähän ongelmaan. Jostain syystä lähdetään siitä, että valoa lisäämällä taimettuminen varmistetaan….näin toimii myös luonto, taimettuu, metsä uusiutuu, jos edellytykset ovat olemassa…”

    Onko ristiriitaisempaa esitystä, kuin Jojon toisensa kumoava väitös?

    Perko

    Metsänomistajan ajatusmuutos 20 vuodessa: Kuitupuusta tukkipuuhun

    ”Ennen hakattiin metsää kuin peltoa – nyt se kasvaa kuin viinipuu.”

    – Nyt: Metsänomistaja myy metsästään ensisijaisesti kuitupuuta (massa-, energia- ja levyteollisuus), koska se on nopea ja helppoa etenkin ostajalle halpaa. Hakkuut tehdään usein tasaisin väliajoin  paljaaksi asti, ja tuotto arvioidaan  määränä, ei laatuna  ja rahana.
    – 20 vuoden päästä: Metsää ”viritetään” eri-ikäisenä ja keskeytymättömänä, jotta saadaan **arvolisää tukkipuuhun** (sahatavara, viilut, LVL, liimapuutavara). Tämä vaatii pidempää kasvuaikaa ja tarkempaa laadunvalvontaa.

    Perko

    Eihän se puiden syytä ” se paska” ole jos aukossa älytön tamppaa  meuhkaa. Taimet on velkaa – ne maksaa takaisin vasta 30 vuoden päästä. Jos istutat huonosti, korko on kova: heikko puu, hidas kasvu, alhainen myyntiarvo.   Menettely on pitkäaikainen rahaton epävarmuus  risukoiden seassa raadantaa!   Suorittava jatkaa !

    suorittava porras suorittava porras

    Se on just sitä ,kun jk päätyy finaaliin.💪

    Avohakkaaja

    Jalostettu siemen/taimi kasvaa pikavauhtia suoraa ja ohut oksaista puuta. Metkat tärähtää vielä 3x tilille. Metsäsiemen vain kituu ja kituu…varsinkin jk:ssa.

    Perko

    Paras tuottava menetelmä: Jatkuva kasvatus & sekapuusto
    Jos haluat välttää avohakkuun heikkoudet, käytä:

    ✔️  Harvennushakkuita (laadukkaat tuottavat puut jäävät kasvamaan).
    ✔️ **Sekapuustoa** (eri ikäisiä ja lajeja, vähentää riskejä).
    ✔️ **Istutusta, jalopuita & luontaisen uudistamisen yhdistämistä**.
    ✔️  Ojitus sopiva &  korjaavalannoitus  (turvemailla).

    Tällä tavoin säästät metsäsi arvon- ja  tuottavuuden katkeamatta ja saat parhaan puun tuoton.  Näin lyhyesti kuvattuna, vapaana  metsänomistaja voi tehdä!  Tässä ei ole skeidan  makua kuin on noissa  teidän tarpomissa  avustusten houkutuksissa.

    Jovain Jovain

    Jatkuvan kasvatuksen tuotto poikkeaa olennaisesti, jaksottaisen kasvatuksen kehitysluokkajakaumaan perustuvasta tuotosta. Jatkuvassa kasvatuksessa ei tule tuottamattoman kasvun vaiheita (aukko), ei myöskään jaksottaisen alemman tuoton vaiheita (nuorimetsä). Vaan tuotto säilyy tasaisena kiertoajan/kiertoaikojen ajan ja yli. Väitetään, että jaksottaisen kasvatuksen loppuvaihe riittää kompensoimaan, jaksottaisen kasvatuksen aloitusvaiheen tuoton. Eihän se näin mene, jos jatkuvassa kasvatuksessa käytetään vastaavia puustopääomia. Tarkoittaa tuplat suositusten mukaisiin puustopääomiin. Sen on myös tutkimus osoittanut, kuten Kujala ja monet muut, ovat näillä palstoilla osoittaneet.

    mehtäukko

    Sidottu pääoma syö metsän tuoton
    ”Tutkittujen vaihtoehtojen suhteen tulokset ovat yksiselitteiset”, sanoo tohtori Lennart Eriksson. ”Jatkuvan kasvatuksen nettotuotto nykyrahassa on paljon pienempi. Vähimmillään metsänomistaja menettää yli tuhat ja enimmillään yli 7500 euroa hehtaaria kohti.”

    Jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta on perusteltu sillä, että metsänomistaja säästää monissa kustannuksissa, kuten maanmuokkauksessa, istutuksessa ja kylvössä ja taimikonhoidossa. Erikssonin mukaan tämä ei kuitenkaan riitä korvaamaan menetystä, joka syntyy siitä, että metsä sitoo koko ajan runsaasti pääomaa – eli suuria puita – joita ei pääse hyödyntämään oikeastaan koskaan. Metsähehtaarilla on oltava jatkuvasti ainakin muutama sata kuutiometriä tukkimittaista puuta hehtaarilla, sillä jos puuta on liian vähän, kasvu alkaa laskea selvästi.

    Jaksollisessa metsänkasvatuksessa pääoma taas vapautuu käytettäväksi päätehakkuun yhteydessä. Tähän nähden uuden metsän perustamiskustannukset, metsän hoito ja harvennushakkuut ovat pieni kustannus, vaikka niille laskettaisiin korkoa korolle koko kiertoajan.

    Reima Muristo

    Höpöukko hourii jälleen. Persu tyyliin käänsi asiat ja argumentit nurin. Loppu tuloksen konkurssi, kuten Suomen taloudella.

    Pääoma vapautuu jatkuvassa kasvatuksessa jatkuvasti. Sehän ei tietenkään höpöukon propagandassa näy.

Esillä 10 vastausta, 14,091 - 14,100 (kaikkiaan 14,799)