Jatkuva kasvatus käytännössä.

Pettymys se olisi ja suuri pettymys, jos metsänhoidosta keskustelu kiellettäisiin? Tuntuma on, että kunnolla alkuun ei vielä ole päästy? Vastakkainasettelu on ollut vahvaa, ei siinä auta sivut ja vuosiluvut, kestoaiheesta on kysymys ja eiköhän keskustelu muodossa tai toisessa tulee jatkumaan.

Jopas on korkea porras!  Eläinvalvonta virkailija tuntee vastuunsa, jäljet on  hallinnassa  ja  se riittää.

Raaskisitko lainata ainoaa kirjaasi?

Kuusi uskovan ”blogista”;

”Onks Perkolla ite jk-metsiä? Haluaisin nähdä niitä ja oppia”… perusteluksi kerrot

”ku me muut kerran ollaan niin tyhmiä ja ymmärtämättömiä.. ” no sitten kerrot varmaatietoa

”Jk ei ikinä pärjää jaksolliselle, kokemusta on.

—Jos teoreettisesti ajatellaan, taimet+mukkaus+ taimikonhoito=1800€ ja lopputulos 66000 niin taitaa korkotuotto olla 5- 6%, eli aika hyvä.”  

Noilla laskelmilla kyllä pärjäät!!

——————————–

Avohakkuun parantaminen, —  tuossa jk optimoinnin sivussa havaitsin, että aukkohakkuunjälkiäkin voi parantaa ja tuottavuutta nostaa melko keveästi ja pienin kustannuksin jopa ilman menoja. Ongelmakohteita niillä plantaaseilla riittää johon menettelyllä voisi iskeä!   Jos kaikki menetelmän edut toteutetaan optimaalisesti, vuosituotto voi nousta:

Alhainen  arvio: +90 €/ha/vuosi (noin 260 €/ha/vuosi)

Korkea arvio: +240 €/ha/vuosi (noin 410 €/ha/vuosi)

Paras tapaus: Jopa 2–2,5-kertainen tuotto nykyiseen verrattuna.

Parannettu  verottomana:   7–9 m³×70 €= 490–630€/ha

Semmoisia  juttuja tänään.

”Tutkijoiden mukaan eteläsuomalaisessa poimintahakatussa kuusikossa taimia syntyy ja kuolee runsaasti ja niistä myös kasvaa riittävästi suuria puita korvaamaan hakkuut ja luonnonpoistuman. Mutta näin syntyvät taimikot ovat aukkoisia ja taimet kasvavat ryhmissä. Ne myös kasvavat hitaasti: 1,3 metrin pituuden saavuttaminen saattaa kestää 40–60 vuotta, kun avohakkuumetsätaloudessa puu alkaa tuossa iässä lähennellä tukkikokoa ja hakkuukypsyyttä.”</p>
Perkolla on 60-vuodessa 1,3 metrinen kuusi kun muut on hakannut jo 700-800 samassa ajassa. Tuollaisen ilman ravinteita ja valoa kasvaneen 5 kertaa turmmellun kuusen kasvaminen isoksi on melko epätodennäköistä.

”Jos menetelmänä on pienaukkohakkuu, taimettumistulokset vaihtelevat. Tyydyttäviä ne ovat tuoreen kankaan kuusikoissa Etelä-Suomessa ja heikkoja Etelä-Suomen rehevillä, lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla, missä pintakasvillisuus rehevöityy .”

”Jatkuva kasvatus ei olekaan luonnon monimuotoisuuden kannalta sen parempi kuinabometsätalouskaan

”>Jos isoimmat ja vanhimmat puut toistuvasti poistetaan, metsään ei synny järeää lahopuuta eikä lehtipuustoa.

”>Siitä syystä luonnonhoidosta, kuten kaatamatta jätettävistä säästöpuista ja arvokkaiden elinympäristöjen suojelusta on pidettävä huolta myös jatkuvassa kasvatuksessa.”

Pienaukoohakkuu tulee pakolliseksi myös JK:ssa kun sertifikaatit vaativat 10%. kun lehtipuuosuudesta metsässä pienaukoilla kannattavuus romahtaa viimeistään.