› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,251 - 14,260 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 1 425 1 426 1 427 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 19.4.2025, 11:25

    Savossa ja Keski Suomen korkeudella maannousemaa on huomattavasti vähemmän, joten etelän ongelmaa sellaisenaan ei voine yleistää tänne. Ei myöskään luonnon taimistoissa ja jopa ns. sanotuissa alikasvoksissa, joita 40-50 vuotiaina ilmiteerataan jk taimistoiksi (eivät sitä varsinaisesti ole), ovat osoittautuneet terveiksi. Kasvun tiivistymä, joka näkyy tukin tyvessä/kannossa, ei ole lahon aiheuttamaa

    Tuossa Raivoojan kuvassa näkyy hyvin männyn tyvellä tummat korot ja nokeen verrattavia mustia itiöitä, mustaa massaa. Näkyy myös nuoren kuusen tyvellä laho. Vastaavat havainnot eivät ole vieraita täälläkään. Tavataan nuorissa metsissä, joissa mikroilmasto on huono. Alustassa kuvan osoittamalla tavalla, olisiko huomattava ylitiheys, jatkuva kosteus, valon puute, mitä onkin? Tavataan nuorissa metsissä tyveltä ”nokisia” sairaita männyntyviä, myös kuusen(tyviä). Samasta taudista lienee kysymys?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.4.2025, 11:49

    http://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/metsatuhot/metsatuhonaiheuttajat

    Eipä näy listassa kuusen taimien tyviä ’nokeuttavaa’ mustakoroa (Neonectria fuckeliana). Männyn tuholaisia voi listasta bongailla ja koroja aiheuttavat ovat yleensä sienitauteja.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 19.4.2025, 12:02

    Ei ole mustakoroa, äärimmäisen harvinainen tauti jota olen nähnyt ehkä kerran tai kaksi. Sinistäjäsienen puun pinnalle tulevat osat ovat mustia ja nokisen näköisiä pilkkuja. Sinistäjäsieni tulee varmaan kaikkeen kuolleeseen mäntyyn. Männikkö kuvassa on harvennettu täydelliseen  tiheyteen, tuossa on ennakkoraivaus menossa ja tuossa kohtaan on edellinen raivaaja jättänyt tiheikön missä on ollu leppää ja kuusia ryhmässä. Samoin kun Pukkalan metsästä on mänty kuollut nuorena kuusialiskasvoksen seasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.4.2025, 12:23

    Jos männyssä ei näy muuten ulkoisia vaurioita mutta on koroja, niin jokin sienitauti lienee asialla, kuten tervasroso, versosurma tai tyvilaho. Metsätuho-oppaasta voi haarukoida syitä osiosta Taudit.

    Perko 23.4.2025, 09:36

    JK-menetelmällä luodaan monipuolisemmat ja pienimuotoisemmat uudistamisalat, mikä vähentää sekä tautiriskiä (koska puusto on eri-ikäistä ja tiheys alhaisempi) että hirvituhoja (koska taimet ovat paremmin suojattuna vanhemman puuston läheisyydessä).

    Ongelmat eivät juurikaan johdu JK-systeemin puutteesta, vaan pikemminkin sen riittämättömästä käytöstä. Sen sijaan avohakkuiden laaja käyttö on usein taustalla laajoihin tuhoalueisiin.  Monenlaiset  saastuneet kuokat ja koneet  levittää mikrobeja useaan kertaa  taimijakson aikana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.4.2025, 09:43

    Sienitaudit leviävät juuriyhteyksien lisäksi ilmateitse itiöinä. Eli sama kuin hyönteisillä että ajallinen ja paikallinen määrä vaihtelee. Jos lähellä on tautipesäke niin riski nousee.

    Metsänkasvatusmalleissa on eri riskit mutta riskitöntä mallia ei ole.

    Mikä muuten oli perinteinen käsitys kuusen elpymisestä turvemaan hakkuilla joka Metsäuutisissa kumottiin? Oliko se sellainen että kuusella menee kauan aikaa lähteä kasvuun poiminnan jälkeen?

    suorittava porras suorittava porras 23.4.2025, 10:59

    Kuusi keskittyy aluksi juuristonsa kehittämiseen saatuaan kasvutilaa ja rungon kehitys alkaa myöhemmin. Sitten kasvu onkin huimaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.4.2025, 11:30

    Kaikilla puulajeilla sama homma kun juuristo tarvitsee vahvistusta tuuliolojen muututtua. Ehkä kuusella viive on sitten pitempi. Myös on havaintoja että jatkuvassa kasvatuksessa viive on pitempi kuin jaksollisessa. Eli uutta on ehkä se että turvemaalla viive ei ole olennaisesti pitempi kuin kivennäismaan metsissä. Mutta on erilaisia turvemaita: osa on jo hyvin kivennäismaan kaltaisia, joten voisi kuvitella että turpeen paksuus ja maatumisaste vaikuttavat tukeen juuristoille.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 23.4.2025, 11:33

    Kuusi ei öähde kasvamaan turvemaan poiminnan jälkeen jos siellä on seisovaa vettä. Turvemaan ojitus on täysin kriittinen sen kasvuun lähdölle.

    Oisko Perko jotain lähdettä heittää mihin perustuu isojen puiden suojausvaikutus taimikkoon hirvituhoilta? Jos et anna lähdettä niin oletan, että keksit tuon.

    Enpä tiedä, Pukkalan kuusenaliskasvuston motolla runnominen ja raivauksen välttäminen kyllä kovin riskittömältä vaikuttanut. Ylipäätään jaksollisessa kasvatuksessa ei ole kuusitihentymiä kun ne otetaan pois jo ennen ensimmäistä ensiharvunnusta niin juuriyhteykksiä ei ole missä lahoaa leviää ja kun tiedetään kuusialiskasvosten herkkyys saada se niin suurta viisautta.

    mehtäukko 23.4.2025, 13:36

    ”Monenlaiset saastuneet kuokat ja koneet levittää mikrobeja useaan kertaa taimijakson aikana.”

    Mistät tuollainen jk- aivopieru?

Esillä 10 vastausta, 14,251 - 14,260 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 1 425 1 426 1 427 … 1 434 1 435 1 436