› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,531 - 15,540 (kaikkiaan 16,924)
1 2 3 … 1 553 1 554 1 555 … 1 691 1 692 1 693

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 3.11.2025, 08:18

    Alennusmyynti on ollut ainut sallittu ja paljaaksihakkuu 70 vuotta!  Rane 2 mieltä kaikertaa  jonkinmoinen kateus jos uudistavat niitä jaksollisen jäänteitä.  Voisit  selvittää miten he  hallitsevat talouttaan  etkä arvailla.   Omakohtainen  osaaminen huippuhinnalla on rane2 lla osoittamatta.  Kerro  siitä!

    mehtäukko 3.11.2025, 08:27

    Miksi taas tuota alennusmyyntipropagandaa, sillä jatkuvalla harsinnalla se toteutuu jatkuvasti.

    EDIT

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.11.2025, 08:32

    Jos omistajalla on kova korkovaatimus rahavaroille, voi päätyä ajattelemaan että metsään ei kannata sijoittaa mitään. En tiedä onko Perkon kohdalla kyse tästä, vai siitä että hän aliarvioi jaksollisen menetelmän kasvua.

    Perko 3.11.2025, 08:47

    Ensimmäinen totuus; paljasmaa  ei tuota.   No,  taimen laitto sijoituksena maahan maksaa ja on 30 vuoden kuluttua samassa arvossa kuin istutuksenjälkeen. Ylimääräiset taimet kertoo menetyksen.

    Näytöt  ovat verottajan tiedoissa  hehtaarituottoina  varsin alhaiset  jaksollisen kaudelta..  En  näistä kiusaksi halua kertoa   mutta kun  olen siihen perehtynyt niin en viisi  kaikenmoista kehumista sietää perättömillä ylistyksillä.   A J , kiitos kysymyksestä , se on  varsin tärkeä  aihe ja tarkkana  pitää olla.

    Juniori Juniori 3.11.2025, 09:23

    EDIT

    Tässähän sitä yritetään opiskella, jos tavoitteesi on lisätä JK-kasvatuksen suosiota mitä luulet edistääkö kiukuttelusi asiaa? Loin pari kk sitten tunnukset ensimmäistä kertaa foorumille niin en kyllä henk.koht ole selittänyt vuosia, EDIT.

    Maininta vihreistä oli asiaton höyste? Tänä syksynä lähinnä vihreät politiikot ovat tehneet keskustelun avauksia JK-kasvatuksesta

    Vai oliko loppusaate edes minulle? Viestintäsi on hieman kryptistä.

    Perko 3.11.2025, 10:02

    Älä ota junior henkkoht.  huomaat on ollut samat vuosia pelkkiä  känkkiä joilta puuttuu jopa alkeellinen laskutaito.  Jatka vaan opiskelunkautta!

    jupesa 3.11.2025, 10:02

    Tilanne muuttui myös kannattavuuden suhteen aika paljon, kun kuitupuun hinnat muuttui. Ne on edelleen aika hyviä. Turha puhua jostain 30 vuoden tuottamattomasta jaksosta. Myös epuun myynti on tuottanut hyvin viime aikoina.

    Jk-fanaatikoille pitäisi alkuun opettaa kannattavuuden laskentaa ja korkoakorolle ilmiön vaikutusta vertailuissa . EDIT

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.11.2025, 10:08

    Perkon kiukuttelu on suunnattu meille, jotka olemme varoitelleet jk:n riskeistä tässä ketjussa. Kuten Sauli Valkonen totesi, molempia metsänkasvatusmalleja tarvitaan. On oltava valmius käyttää molempia tilanteen mukaan. Jatkuvalle mallille on laaja tilaus ja kysyntä olemassa. Jos keskustellaan asioista ja asiallisesti, niin tietoa tarvitsevat saavat sitä.

    Perkon kannattaa katsella metsien inventoinnin ajantasaisia kasvutuloksia, ne ovat valtaosin jaksollisen mallin ansiota.

    Timppa Timppa 3.11.2025, 10:10

    Niin meinaatko timppa että taimettuminen onnistuu vain pari vuotta maanmuokkauksesta, sen jälkeen muokkausjälki kasvanut umpeen?

    Aurausjälki ei tietenkään kasva umpeen, mutta sen pintaan syntyy jotain levää tai sientä tai jotain muuta, jotka estävät taimen syntymisen.

    Senkin toteaisin, ettei äestys ja sen yhteydessä tehty kylvö ole mikään varma männyn uudistusmenetelmä.  Nykyään alkukesän pitkä kuiva jakso saattaa tappaa itäneet taimet.  Esimerkiksi vuonna 2019 kaiki kylvöt epäonnistuivat ja jouduttiin istuttamaan männyt.  Nykyään tehdään niin, että metsurit kylvävät siemenen äestysjälkeen ja polkevat sen kevyesti maahan.  Silloin on onnistunut.

    Jos hirviä ei tarvitse pelätä istutetaan männyt tai rehevämmille maille männyt ja kuuset tasvoitteena sekametsä.

     

    Metsuri motokuski 3.11.2025, 10:24

    Eikös äkeen perään saa myös kylvölaitteen ettei metsurin tarvitse erikseen kylvää?

Esillä 10 vastausta, 15,531 - 15,540 (kaikkiaan 16,924)
1 2 3 … 1 553 1 554 1 555 … 1 691 1 692 1 693