Jatkuva kasvatus käytännössä.

Että niin syntyisi yhtenäisenä alueena hehtaarikaupalla ja täystiheästi sekametsänä, ei pidä mitenkään paikkaansa tulipa valoja kuinka paljon. Tämäkään asia ei vatvomalla muutu miksikään.

Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry:n webinaari metsäsuunnittelusta 14.5. kello 17-18.30. Ilmoittaudu mukaan 12.5. mennessä.

On. Jutusta vain puutuu tonttujen osuus ja vaikutus päätöksenteossa.

Ekihän kertoo tavanneensa tonttuja.

Samalla se tuottaa noin 30 prosenttia enemmän puuta sekä paljon enemmän muita metsän tuotteita. Erkki Lähde lukijalta maaseudun tulevaisuudessa. Mitäs huijausta täällä on, täällä on kerrottu jo pitkään, että jatkuva kasvatus ei tuottaisi yhtä paljon puuta, vaan arvokkaampia prosentteja. Eihän tämä pidä paikkaansa, jatkuva kasvattaja pyrkii maksimaaliseen puutuotantoon ja se pääsee sinne Lähteen esimerkkiä noudattamalla:”Unohda turhat ja kalliit metsätyöt. Hakkaa tukkipuita, joista saat hyvän tuoton.”

En malta olla vastaamatta: Metsuri Motokuski kysyy: ”miten minä saan ne uudet taimet syntymään sinne ilman kuntan rikkomista ja/tai istuttamista”. Ethän sinä niitä sinne saakaan syntymään, mutta vaihtoehto ei myöskään ole avohakkuu. Tulisiko erot sieltä 50-70 luvulta, kun nykyisin tavoiteltava hoitomuoto oli vielä käytössä. Metsät leimattiin ja metsänhoitoa ei siihen aikaan eritelty (eriytetty). Leimausporukan päätöksissä oli, milloin metsät katsottiin uusiutuvaksi ja milloin oli käytettävä keinollista uudistamista tai viljelyä. Ammattitaitoa se vaati, leimattiin sitä mitä vastaan tuli ja ei käynyt mielessäkään, etteikö tämä toimisi. Onhan sieltä eroa tämän päivän metsänhoitoon ja voi olla myös vääriä olettamuksia. Ei pitäisi olla ylivoimaista, mutta kun vasinaisesti käytössä on vain yksi hoitomuoto, eihän siitä mitään tule? Jatkuva kasvatus ei ole RÄÄSEIKÖIDEN  hoitamista.