› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,371 - 14,380 (kaikkiaan 14,810)
1 2 3 … 1 437 1 438 1 439 … 1 479 1 480 1 481

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 10.5.2025, 20:38

    Mielestäni ei ole epäonnistunut ideana jos on kuitenkin olemassa alueita ja tilanteita joissa sitä voi soveltaa. Pysyväksi ikiliikkujaksi sitä ei kuitenkaan pidä kuvitella normaaleilla talousmetsäkohteilla.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 10.5.2025, 20:44

    Eli ”jatkuva kasvatus” on oikeammin kaksivaihekasvatusta ja yläharvennusta joka päättyy avohakkuuseen. Vapaassa kasvatuksessa ilmeisesti rääseiköt laitetaan sitten nurin kun taimia eli kuusia ei ole syntynyt jo valmiiksi.

    Metsuri Motokuskille sanoisin, että ajat mitä Perkon kirjassakin taimettumiselle ovat pitkiä, kymmeniä vuosia. Ei Suomessa alueet pysyvästi puuttomiksi jää, hyvinkin on varmasti metsänalku 50 vuoden aika horisontilla.

    Meillä oli taimikko ison kuusikon vieressä katsoin, että siinä on tyhjä pieni aukko mutta kyllä siellä oli 15 vuodessa tullut 20-30 cm kuusentaimia siihen mitä aluksi luulin tyhjäksi pieneksi kohdaksi. Niinkuin Perkon kirjassa lukee niin nykyajan metsäasiantuntijoille ei ole kärsivällisyyttä odotella vuosikymmeniä taimettumista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.5.2025, 21:36

    Joo suunnilleen AR näin. Voi olla myös alueita joita ei avohakata, vaikka uudistuminen jäisi vajaaksi, esimerkiksi vesistön suojakaista tai maisemallisesti tärkeä alue. Nämä eivät ole tavallista talousmetsää.

    Metsuri motokuski 10.5.2025, 21:51

    Ihan samasta asiasta ohjeisti minua eräs vihreä asiantuntija facessa joka sanoi että 400 vuoden aikana jokainen metsä metsittyy. Niinhän se on kun aikajänne on vain riittävä.

    Jovain Jovain 10.5.2025, 22:08

    Kun monipuolisesti otetaan kantaa, käsitteitä on vaikea seurata. Käsitellään lain ja suositusten mukaista toimintaa, niin kuin kuuluu, mutta myös muutospaineita, kun halutaan toimia toisin. Pukkalan vapaa kasvatus lähinnä, mutta eikö uudistamisvelvoitteen laukeamisen, jos sellainen on odotettavissa, voisi kierrättää toisin. Ottaa suoraan uudistettavaksi, eikä kierrättää uusiutumattoman pienaukon kautta. Menetetään aikaa ja rahaa. Toisekseen, eihän jatkuvaa kasvatusta voida pitää minään ikiliikkujana, se on toimiva hoitomuoto kaikkialla talousmetsissä?

    mehtäukko 11.5.2025, 07:05

    Ota tuosta aivopierusta taas selvää ??!

    jatkuvaa kasvatusta ei voida pitää minään ikiliikkujana, se ei ole toimiva hoitomuoto kaikkialla talousmetsissä.!

     

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 11.5.2025, 08:27

    Jatkuva kasvatus ikiliikkujana ei ole toimiva hoitomuoto missään. Aina tarvitaan kunnostavat avohakkuu jossain välissä. Pukkalan vapaa kasvatus on ilmeisesti sitä kun kaikki mahdollisuudet järkevään metsätalouteen on menetetty, uudistetaan ja kunnostetaan. Niinkuinnesimerkiksi jos on hyvä, päätehakkuukypsä kuusikko niin se kannattaisi hakata mutta koska se ei vielä ole tarpeeksi huonossa kunnossa, että olisi pakko, voi kasvatella ajourille syntyviä koivuja. Sitten kun kuusikko alkaa olla huonossa hapessa ja aliskoivut ei varmasti toimita, tehdään avohakkuu. Vapaa kasvatus on tosiasioiden hyväksymistä vaihtoehtojen puutteessa suomeksi.

    Jos pienaukot tiedetään huuhaaksi, miksi ihmisiä huijataan jatkuvaan kasvatukseen ja kerrotaan heille, että avohakkuiden välttäminen näillä keinoin on mahdotonta? Miksi kerrotaan jatkuvan kasvatuksen paremmista tuotoista? Pienaukkokuvani alla oli lainaus WWF: än sivuilta miten tarjoaa hyvää tuottoa?

    mehtäukko 11.5.2025, 08:42

    Eräiden Uunojen pakkomielle on ollut jankuttaa jatkuvasti ohi faktojen. Rajaa häivytetään nyt epätoivoisesti käsitteitä häivyttämällä

    ”Vapaa kasvatus on tosiasioiden hyväksymistä vaihtoehtojen puutteessa suomeksi.” on osuva toteamus.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 11.5.2025, 10:40

    Metsätilatasolla , jossa kuvioiden koot on joitakin hehtaareja ja niihinistitetaan koivuja, kuusia ja mäntyjä niin eihän se ole monokulttuuria. Kuusettumiseen johtava jatkuva kasvatus on monokulttuuria. Kaikki monimuotoista puulajistoa tuottavat pienaukot kyllä tyrmätään. Syksyllä laitoin kuvan jaksollisesta männiköstä, jossa aliskasvostona kasvoi lähes kymmentä eri puulajia, kuusi tietysti ainut arvopuu, mutta jaksollisessa metsässä on hyvin tilaa monimoituudelle ja tilanne on hallinnassa ettei niistä tule pääpuita kuten pienaukoissa.

    Jovain Jovain 11.5.2025, 11:10

    Olen ikäni ihmetellyt, mistä syystä uudessa laissa jatkuva kasvatus uudistetaan paljaaseen maahan ja ilman uudistamisvelvollisuutta. Menettelylle vaihtoehto on valmiiit taimistot ja uusiutuvat metsät. Syynä on pidettävä jk metsänhoidon logistiikalle aiheuttamat haitat. Torjutaan jk metsänhoitoon kohdistuvina haittoina ja aiheutetaan merkittäviä metsänkasvun alijäämiä.

Esillä 10 vastausta, 14,371 - 14,380 (kaikkiaan 14,810)
1 2 3 … 1 437 1 438 1 439 … 1 479 1 480 1 481