› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,431 - 1,440 (kaikkiaan 14,575)
1 2 3 … 143 144 145 … 1 456 1 457 1 458

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 19.8.2021, 10:02

    Metsämakasiinin mukaan Valamon luostarissakin oli  saatu keskipuusto hehtaarilla nostettua vuoden 1954 ensimmäisestä metsäsuunnitelmasta (92 m3/ha) puolitoistakertaiseksi eli lukuun 150 m3/ha, ja se nousee edelleen.

    Visakallo Visakallo 19.8.2021, 10:11

    Metsä on ollut Valamolle korona-aikana hyvä turva, kun alkuvaiheessa matkailun tulot loppuivat kuin seinään, mutta menot eivät.

    Visakallo Visakallo 19.8.2021, 10:15

    Palatakseni vielä noihin edellä mainittuihin vertailualueisiin, niin yllätyin hieman itsekin, kun viereisellä kuviolla oli tehtynä vasta ensiharvennus ja toisella kuviolla ollaan jo loppukasvatusvaiheessa.

    Perko 19.8.2021, 10:26

    Kerrotko millaiset saldot ovat kuvioilta?    **** että sellaiset on saldot!

     

    Visakallo Visakallo 19.8.2021, 10:40

    Perko, suojuspuuhakkuiden hoidot jo kerroinkin tuolla edellä ja ensiharvennuksen tulot varmaankin tiedät. Viereisillä alueilla oli normaali uudistus koivulle ja kuuselle istuttamalla + normaalit varhaisperkaus- ja taimikonhoitokulut. Suojuspuuhakkuut ja myöhemmin ylispuiden poistot myytiin harvennushinnoilla ja viereiset kuviot päätehakkuuhinnoilla.

    Timppa 19.8.2021, 11:11

    En ole itse kokeillut suojuspuuhakkuuta.  Asiasta paremmin tietävät ovat kertoneet minulle, että kyllä niinkin metsä syntyy, kuten Visan esimerkkikin osoittaa.  Mutta erittäin hitaasti, minkä senkin Visan esimerkki osoittaa.

    Pysyivätkö ne Visan suojuspuut pystyssä?

    Jovain Jovain 19.8.2021, 15:30

    Visa, kysyt klo 8:47 ”Mitä vikaa ko. lähtökohdassa on ollut”. Kiinnitin huomiota heinäämistarpeeseen, jota kertomasi mukaan on ollut erittän paljon ja rainaustarpeeseen, jota on kahden sijasta ollut viisi raivauskertaa. Kerroin myös omasta kokemuksesta, jonka mukaan metsälaitumet ovat yleensä reheviä ja luontaiseen uudistamiseen huonosti sopivia. Aikoinaan niitä uudistettiin viljelemällä. Ei tämä oikein natsaa vieläkään, ottaa metsälaidun verokiksi luontaiseen uudistamiseen.

    Visakallo Visakallo 19.8.2021, 15:47

    Timpalle vastaan, että tuulenkaatoja tuli pariin-kolmeen otteeseen. Perkolle vastaan, että normaalilla järjellä varustettu metsänomistaja osaa aivan varmasti laskea riittävän tarkat saldot ilmoittamillani tiedoilla. Voin toki kaivaa 80-luvun kauppakohtaiset markkahinnat ja uudemmat euroajan hinnat, jos tämän asian ymmärtäminen siitä kiinni on.

    Jovain, et tainnut huomata, kun kirjoitin, että minulla on myös vastaavia alueita, jotka eivät olleet metsälaitumina. Niiden taimettuminen oli huonompaa ja täydennysistutus ja raivaus siten työläämpää ja kalliinpaa. Jokainen suojuspuuhakkuita tehnyt tietää, ettei operaatioon ryhdytty, jos maa ei ollut valmiiksi taimettunut. Laitumena olleet olivat paremmin taimettuneita. Mikähän tässä asiassa mahtaa nyt olla niin vaikeaa ymmärtää?

    Jovain Jovain 19.8.2021, 16:21

    Minkähän takia suojuspuuvaiheeseen on sitten mentävä jos maa on valmiiksi taimettunut. Suojuspuuhakkuulla uudistetaan luontaisesti kuusikoita. On vastaava menettely kuusella suojuspuut kuin männyllä siemenpuut?

    Visakallo Visakallo 19.8.2021, 16:40

    Suojuspuuhakkuu ei siis ollutkaan Jovainille tuttu? Suojuspuuasentoa tarvitaan siksi, että kuuselle sopiva maapohja on rehevänpi kuin männylle sopiva maa. Suojuspuuasennolla pyritään ehkäisemään maapohjan heinittymistä ja siten turvaamaan luontaisten kuusentainten kehitys. Tänä päivänä menetellään aivan samoin, jos halutaan tehdä jatkuvaa kasvatusta rehevämmällä kuin männyn maalla. En olisi uskonut, että aivan näitä metsänkasvatuksen perusasioitakin joutuu tässä vaiheessa täällä vielä selittämään. Suojuspuuhakkuuta ei myöskään pidä sekoittaa verhopuuhakkuuseen, jolla suojataan alavilla paikoilla kuusentaimia hallalta.

Esillä 10 vastausta, 1,431 - 1,440 (kaikkiaan 14,575)
1 2 3 … 143 144 145 … 1 456 1 457 1 458