› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 14,661 - 14,670 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 1 466 1 467 1 468 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 25.6.2025, 19:21

    No ei oo kyllä miun päästä eikä olettamuksia.

    Puustoa metsässä = rahaa sijoitettuna. Valkosen Sauli kertoi Tapio Haarlaan tekemällä videolla, että molemmissa metsänkasvatusmalleissa on esimerkkimetsikössä puuta keskimäärin sama 150 kuutiometriä hehtaarilla: avomallissa välillä 0 – 300 ja jk-mallissa välillä 100 – 200 m3.

    Talousmielessä avohakkaaja voi kuitenkin peitota liian nuukan jatkuvan kasvattajan, joka ei sijoita metsänhoitoon eikä kasvun kohentamiseen. Jos kuitenkin ojitetun suonsa tuhkalla lannoittaisi, se olisi hyvä sijoitus hiilinieluihin.

    Ajatus vaihtelusta kasvattamisen ja uudistamisen välillä on peräisin Silva ry:n äskettäisestä seminaarista. Periaate on tunnettu aiemminkin ja on kai mainittu jk-oppikirjoissa ja ohjeissa. Perkon metsä on koko ajan ihannemitoissa ja -asennossa, jolloin tällainen vuorottelu ei ole tarpeen?

    Jovain Jovain 25.6.2025, 20:33

    Ei ole mitään päätehakkuutulon ja harsintatulon erotusta. Ovat klusterin omaa taulukointia, joilla hinnoitellaan puunhinta alempaan ja korjuu ylempään. Puun hinnoittelulla ohjataan tietoisesti metsänhoitoa ja ylisuurilla koroilla vajaatuottoisuutta (uutta tutkittua tietoa). Tuli aikanaan tehtyä paljonkin puukauppaa ja tällaista ”taulukointia” ei ollut havaittavissa (klusterin ohjauksessa kyllä, mutta omassa ohjauksessa ei). On vähän sama kuin metsänhoidon ohjaaminen. Vaihtoehtoinen metsänhoito ohjataan suolle. Voidaan sillä kasvatusolosuhteita parantaa, mutta tuskin kuitenkaan metsänhoitoa tai metsämaiden ojitustarvetta ratkaista. Jatkuva kasvatus, peiteinen metsänhoito, jatkuvapeitteinen, jk mitä näitä nimityksiä hoitomuodosta nyt onkaan, on erinomainen hoitomuoto kaikkialle metsiin.  Ja vielä suojelu ja virkistysalueille.

    mehtäukko 25.6.2025, 20:45

    ”..Ovat klusterin omaa taulukointia, joilla hinnoitellaan puunhinta alempaan ja korjuu ylempään. Puun hinnoittelulla ohjataan tietoisesti…” etkö tuota edelleenkään tajua? Hakkuutapa, järeys, määrä ja metsäkuljetusmatka määrää liksan, joka vaikutttaa kantohintaan.

    Jovain Jovain 25.6.2025, 23:17

    Leimikkokohtaisen luokituksen alaisia ovat puukaupat. Ei siellä ole luokitusta alempaan ja korjuu ylempään. Valitettava käytäntö ja pidetään maan tapana. Ja perustellaan laskelmilla metsänhoidon paremmuudesta?

    konstapylkkerö2 26.6.2025, 07:04

    Epärealistisen korkean koron käyttäminen tuottovaatimuksissa saa tutkijan tyrmäyksen. Reaalikoron käyttäminen lisää entisestään tasaikäisen metsän kannattavuutta suhteessa peitteiseen kasvatukseen. 2-3% reaalikoron käyttö lisää myös viljelymetsätalouden tuottavuutta.

    Jovain Jovain 26.6.2025, 07:36

    Ylisuurilla laskentakoroilla on tehty paljon hallaa Suomalaiseen metsänhoitoon ja metsien tuottoon. Niin myös uskomuksilla (laskelmilla) vaihtoehtoisen metsänhoidon alempiin tuottoihin. Pitäisi vähän himmailla, missä on yhteiskunnan ja metsien hyväksikäyttö? Ei ole väittämänne tuottaneet toivottua tulosta, alijäämissä mennään ja puujalan kaluaminen jatkuu?

    konstapylkkerö2 26.6.2025, 07:45

    Vahinkoa on tosiaan tullut; ylisuuren koron käyttäminen on johtanut jk;n näyttämään epärealistisen kannattavalta ja sitä on jk-firmat käyttäneet hyväksi laskelmissaan.

    Oikea korko on reaalikorko. Ja sen käyttäminen suosii juuri viljelytaloutta.

    Perko 26.6.2025, 07:49

    Sumealogiikka metsänhoidossa – jatkuva korjaus käytäntö.

    Sumealogiikka (fuzzy logic) sopii erinomaisesti metsänhoitoon, erityisesti sen jatkuvan kasvun säätöön. Metsä pysyy koko ajan ihanteellisessa tilassa, jolloin jäykät vuorottelumenetelmät eivät ole välttämättä tarpeen.  Siirryttäessä jaksollisesta hoidosta jatkuvaan kasvatukseen, sumennuslogiikka tarjoaa joustavan välineen hakkuiden tuottavuuden säilymiseen.

    Kasvupaikkojen valinnassa on hyödynnettävä parhaita alueita, eikä niitä saa jättää vuosikymmeniksi alle viiden m3 kasvuun ja aukkoisiksi tai heitteille. Jokainen hakkuu tulee suunnitella siten, että metsä säilyttää tasapainonsa – ei liian tiheänä eikä liian harvana.

    Sumealogiikka auttaa löytämään tämän optimin – ei täydellistä, vaan jatkuvasti parantuvaa.  Tavoitteena on: No, heh heh!- A.J.  n   ylistämä metsäni monipuolinen hyödyntäminen sekä – ei vain puun määrässä, vaan myös sen tuottavuudessa , sitä kohti!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.6.2025, 10:05

    Sumennuslogiikka, uusi metsänhoidon johtotähti!

    konstapylkkerö2 26.6.2025, 10:22

    Sitä sumennustahan nuo jk:n mainostajat juuri käyttää; sumennetaan jk:n huonot puolet ja koetetaan lisätä hyviä puolia väkisin.

Esillä 10 vastausta, 14,661 - 14,670 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 1 466 1 467 1 468 … 1 537 1 538 1 539