› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 14,691 - 14,700 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 1 469 1 470 1 471 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 27.6.2025, 19:32

    Katsoin seiskan uutiset. Oli kuvaa tasaikäismänniköstä, ajourasta ja aukosta, alussa ehkä vilahdus jk-metsästä? Jos juttu kertoo jk:sta niin ehkä niitä kohteita sitten kannattaisi laittaa uutiseen näytille. Tuossa jäi käsitys asiasta hyvin hämäräksi – aivan kuin olisi oletettu että kansa tietää jo mistä on kysymys vaikka ei varmasti tiedä.

    Pinta-alaa kertyi uutisjutun mukaan viime vuonna vajaat 30 tuhatta hehtaaria. Marginaalihommasta puhutaan edelleen, lisää kohteita putkeen että saadaan lisää kokemuksia! Ei tarvitse valita puolia, riittää että katsotaan mikä toimii käytännössä.

    Jovain Jovain 28.6.2025, 07:22

    AJ: ”Ei tarvitse valita puolia, riittää että katsotaan mikä toimii käytännössä”. On hyvä pointti ja on varottava, ettei metsiä hakata vajaatuottoisiksi. Metsien optimituotto on säilytettävä myös jatkuvassa kasvatuksessa?

    mehtäukko 28.6.2025, 10:34

    Siihen ”katsomiseen” kun monesti riittää varmassa jaksollisessa syystä tai toisesta aktiivihoidosta sivuun jääneet heittokuviot, riekaleet tai alat vaikeissa maastoissa. Niiden ”kehitys” ja pikemminkin kehittymättömyys kertoo selkeästi, mihin luonto taipuu. Ja kuvat ennen ja nyt kertovat lahjomatta.

    Mitäpä muuta on ” ettei metsiä hakata vajaatuottoisiksi”, kun  jk:n puuston hakkuut ppa 10:n riskiharveikoiksi, ja jäädään uneksimaan heinikoituvalle läntille sekapuutaimikoitumista? Nämä tosi-asiat eivät muutu pyörittelemällä miksikään.

    Perko 28.6.2025, 10:57

    Uutiskuvien perusteella toimittajien tietämys metsäntuottavuuteen vaikuttaa usein hataralta. Asia ei ole kovin kehuttava edes tänne kirjoittavien osalta, kun vertaa  ohjattuun aukoissa raatajien tekniikkajuttuihin, se on hyvässä hallinnassa.

    Kun pohdin A  J n reaalikorkokysymystä hain  avuksi Pukkalan vuoden 2009 grafiikat ne paljasti mielenkiintoisen tarinan: MT-metsän 5 % korolla ohjatussa aukkotuotoksessa näkyi -500  tulos  ja 2 alle nollalinjan, ollaan selvästi miinuksella. Vastaavasti jk  7  pointtia  plussalle  +1500  tulokseen! Ero oli silmiinpistävän selkeä Keski-Suomalaisessa metsässä.  1 % korolla oli tulos samoissa vain raatamisen määrä erottaa edelleen  jk :n paremmaksi!

    Nämä luvut herättivät  kysymyksiä:
    – Miten nykyinen metsänhoitopolitiikka suhtautuu näihin eroihin?
    – Ovatko päätöksentekijät riittävästi huomioineet nämä erot menettelyn vaikutuksissa?
    – Mikä olisi optimaalinen tasapaino lyhyen ja pitkän aikavälin tuottojen välillä?

    Tilastot ja grafiikat puhuvat selkeää kieltä, mutta näyttää siltä, että tämä tieto ei ole aina päässyt vaikuttamaan käytännön metsänhoitopäätöksiin. On syytä pohtia, miten näitä tutkimustuloksia voitaisiin paremmin hyödyntää metsäpolitiikassa ja -koulutuksessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.6.2025, 11:17

    Muistaakseni samainen Pukkala mietiskeli eräässä blogissaan, että metsätaloutta suunnitellaan liian korkeilla koroilla.

    Perko 28.6.2025, 11:46

    Tuosta  tasaikäisen  avuksi on koroton raha  ja palkaton vesoja ehkä ainut apu.   Uusimmissa ”ohjeissa” on korjattu kasvussa pidettävien puiden kokojakaumaa jk systeemiin paremmin tuottavaksi niin entiset  tulokset erkanee sen mukana aina kauemmaksi.

    konstapylkkerö2 28.6.2025, 11:56

    Olen laskenut tuottovertailun esim. Pukkalan numeroilla Lehtomaisen kankaan kuusikkoon ja 3% korolla tasaikäinen viljelty kuusikko veti pidemmän korren.  Yli 3% korkokantaa ei nettonykyarvolaskennassa tule käyttää koska yli sen ei ole realistista . Reaalikorko on 2-3%.

    Jovain Jovain 28.6.2025, 12:09

    Eiköhän kysymys ollut pohjapinta-alasta, 7 pointia plussalle antaa jo paremman tuloksen?

    Perko 28.6.2025, 12:22

    Laskelmien tarkastukseksi pylkerö voisi tehdä myynnit kummallakin vaihtoehdolla  toisen  jatkuvasta ja toisen aukosta 12 vuoden välein.  Lopputuleman rahakasa sitten ratkaisee.

    konstapylkkerö2 28.6.2025, 12:28

    Ei ole epäilystäkään, että tasaikäinen tuottaa paremmin. Jo pelkästään nettinykyarvoilla laskettaessa ja vielä selvemmin, kun päätehakkuun tulon ero laitetaan poikimaan vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Niinkin yksinkertaista laskutoimitusta ei jk:een hurahtaneet osaa tehdä.

Esillä 10 vastausta, 14,691 - 14,700 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 1 469 1 470 1 471 … 1 537 1 538 1 539