Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,771 - 14,780 (kaikkiaan 14,783)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    #A  J,  ”  jatkuvassa ne poistetaan ”mätki myyrää” -pelin tapaan heti, kun ne saavuttavat hakkuukypsyyden ”.  Annelilla on vielä hyvä mahdollisuus lisätä tietoisuutta jk menetelmästä !  Huoman, että olet jämähtänyt kirjoittamaan siihen 20 vuoden takaiseen jk innovaatioon , ei sekään ole huono.  Silloinen menettely on korjattu josta mm  Pukkala on ohimennen kertonut  (näkyy hänen  hakkuukuvissakin)  , se oli   seminaarissakin julkituotu.   Uudet  matematiikan laskimet pystyy hetkessä ”sulattamaan” funktion 62 potenssin joka aiemmin oli tamppausharrastajalle lähes ylivoimainen ongelma.

    Avohakkuun vaikutus:

    1. sukupolvi (0–30 v): Kasvu -30 % (hakkuun jälkeinen heikentymä)

    2. sukupolvi (30–60 v): Kasvu -40 % (maaperän köyhtyminen)

    3. sukupolvi (60–100 v): Kasvu -50 % (kumuloitunut heikentyminen)

    Kasvun prosenttimuutos 100 vuodessa: ( huomaa lisätä väli aikaistutukset)
    Aikaväli  -Luonnollinen jk kasvu -Avohakkuun jälkeinen kasvu -Ero (%)
    0–30 v          100 %                     70 %                                       –30 %
    30–60 v         90 %                      50 %                                       –44 %
    60–100 v       80 %                      40 %                                       –50 %

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Perko luottamuksesta kehityskelpoisuuteeni. Mielessäni on kyllä koko ajan tämä nykyisen lain versio jk:sta, ja vieläpä Jovainin painottamilla runsailla pohjapinta-aloilla, ei lakirajoilla.

    Nuo prosenttitaulukkoharjoitukset eivät kerro meille mitään. Pitäisi esittää metsän puuston määrän kehitys ajan myötä kaaviokuvana sen mukaan miten Perko oletat sen menevän jaksollisessa ja jatkuvassa metsässä.

    Perko

    Kyse ei ole pelkästään lakivelvoitteista vaan ” parhaan” kasvunhyödyntämisestä.

    Jovain Jovain

    ”Pohjapinta-ala on sokea mittari”, sanoo Arvo Kettunen. (Arvo Kettunen taulukot). On erittäin tehokas tapa toteuttaa jatkuvaa kasvatusta. Menee vielä kirkkaasti ohi tarkkuudessa ja tuotossa, ohi pohjapinta-alojen?

    Metsuri motokuski

    Pohjapinta-alalla voidaan laskea montaa eri asiaa. Kuinka se voi olla sokea mittari ? Ei tainnut arvo Kettunen tietää mitä pohjapinta-alalla lasketaan.

    konstapylkkerö2

    Perkolla hupaisia sormiharjoituksia prosenteilla. Totuusarvo 0 .

    Luken mukaan jk :n kasvu on 20-50% heikompi kuin Tasaikäisen metsän kasvu/kiertoaika. Päädyin samaan omissa laskelmissasi; jk oli 22 % heikompi. Se on jo niin paljon ,että tukkiosuuden kasvattamisen tavoittelu ei voi kuroa taloudellista etumatkaa kiinni.

    Perko

    Koealasta saadulla tuloksella  esittämäni on hyvin sopusoinnussa varmalla pohjalla.  Viisivuotta sitten havaittu aukkojen jälkeinen taantuma on ollut ennustettavissa myös  simuloinnilla.  Siitä olen kirjoittanut jo vuosia.  Ahkeruuskaan  ei pysty korjaamaan tehtyä tuhoa pitkään aikaan.

    -pylkeröt voi laskea ja hyvä pysytelläkin  sormi- varvasfunktion nopeuden vertailussa.   Parempi ettet sekoittaisi Lukea  niihin tuloksiin.

    Perko

    A  J ,  harmi kun tuo ohjelmani ei tuota grafiikkaa ja olen  huomannut sen siirto on hankala tänne lehteen, olisi niin tuiki tarpeellinen tälle väelle.  Eihän tuo ole  hankala  kunkin piirtää ruutupaperille noista lukemista, osaamisestahan se ei ole kiinni! käyttää kynää ja tietysti kumia.

     

    konstapylkkerö2

    Haha… Sinä oot Perki huru-ukko joka yrittää muuttaa mustaa valkoiseksi väkisellä.

    konstapylkkerö2

    Esim. Tasaikäisen metsän ja jk:n metsän vertailusta päätehakkuukelpoisessa kohteessa:  300 m3/ha kok.puusto,240 m3 tukkia, 60 m3 kuitupuuta.  85/38€.

    Tasaikäinen ; kantoraha= 20400+2280 =22680 € . Hintaero harsintatuloon; 100×38€=3 800,00 € + 6x 200= 5000 €.

    Uudistuskulut ; 500 €,  sijoitukseen jää 4500€.  Seuraava käsittely jk -metsässä 20 v:n päästä ; 5,5% korko ; 13130 €.  Jk-metsän keskimottihinta= 64€.  13130/64=205,156 . Jk:n keskikasvu pitäisi olla yli 10,25 m3/v jotta tulisi tasapeli 20 vuoden jälkeen. Mutta semmoseen kasvuun ei jk-metsä yllä harvennusreaktion myöhästymisen vuoksi varsinkaan.

Esillä 10 vastausta, 14,771 - 14,780 (kaikkiaan 14,783)