Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,801 - 14,810 (kaikkiaan 14,810)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Taiki

    Hyvin sä Perko vedät. Nyt on vuosikasvu jo 18 m2 vuodessa. Harseikosta. Kohta varmaan kolmekymmentä.

    konstapylkkerö2

    Täysin satusetiä nämä jk-fanaatikot . Eipä tullut tutkimusta paremmasta tukin saannistakaan. Se olikin odotettavissa . Mitään todisteita ei ole niillä koskaan .

    Perko

    Taiki: lle  äkkiä , ovat tuolla mitanneet 23 mottia / ha, siinä puskee  vahvaa tukkia edelleen. Sitä ei edes ollut tietäen viritetty !  Mie oon havainnut jotta kun on sopivasti puita niin kasvaa paremmin tukkia kuin vatukko.

    Nosta pylkerö tamppaustahtia niin jospa  siitä kasvu heräisi!

    mehtäukko

    ”..että paljaaksi hakatulle ei tarvitse minkäänlaista (60v) hakkuukonetta..” UUNO on taas vauhdissa. Ei surkimus tajua, että sen parin hehtaarin aukon  vieressä odottaa sadonkorjuuta uusi sato, toisella kulmalla taas uusi jne. Otetaan kuusitukkisatoja tai mäntyä, sitä mitä kysytään ja maksetaan. Tai pylvästä, mottihinta toistasataa. Ja harvennuksia tietysti jatkuvasti. 8 vuoden rytmisi on painajaisuniasi, jotka eivät ole tavan todellisuutta.

    Jovain Jovain

    Ei tunnu olevan tajua, että aikaan 60 vuotta sisältyy tuottamaton aika. Sitä ei sen viereisen aukon tuotos korvaa ja sen lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet. Kannattaako konemiesten moittia omia tuotoksiaan (harseikkoja). Niitä Suomen metsissä alkaa olla riittämiin. Ne eivät ole jk metsiä. Hoidetut ja ennen muuta hoidetut ja tuottavat jk metsät eivät ole harseikkoja. Ovat puustopääomiltaan tuottavia ja konemiehille hyviä kohteita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkä Metsälehti voisi jossain vaiheessa tehdä jutun hyvin onnistuneesta (hyväpuustoisesta optimaalisessa rakenteessa olevasta) jk-metsästä. Lisäksi mittaustodistukset: millaisia hakkuukertymiä peräkkäisissä jk-hakkuissa on saatu. Lukijat voisivat ilmiantaa kohteitaan Metsälehdelle juttua varten. Perkon ja Jovainin metsät olisivat tietysti parhaita tarkoitukseen.

    Kasvua voisi myös esitellä. Pelkästään rinnankorkeudelta mitatun luston paksuuden ja pituuskasvun yhdistelmä voi viedä harhaan, riippuen siitä missä vaiheessa puu on toipumisessaan edellisestä harvennuksesta. Onko käynnissä vielä juuriston vahvistaminen vai jo sitä seuraava kasvupyrähdys. Kokopuuanalyysi kaadetuista puista, jossa mitataan koko rungon pituudelta lustoja on satavarma, ja saadaan niin monen vuoden kasvu taaksepäin mitattua kuin halutaan.

    Kuusiuskova

    Kertokaa tai linkittäkää joku jk tutkimus että saan tutkittavaa tietoa. Ois myös kiva nähdä käytännössä toimivaa jk metsä, eli kerro Perko missä sulla semmoiset on jos on etelässä.

    mehtäukko

    Metsätalous on sellaista, jossa riittävän pinta-alan edellyttämänä tehdään eri mh- töitä suunnitelmallisesti kuvioittain ja kehitysluokittain.

    Viereinen kuvio ei korvaa edellisen rahantuloa, pitäisi Jojonkin tajuta, mutta ei. Tamppaus- jankkaus on iskenyt kaksoseen luulotaudin lailla. Mistä hourauksesta on peräisin 60-vuotiset tulottomat päännousemat? Trollausta vai umpityhmyyttä?

    Jovain Jovain

    Tuottavan metsän tunnistaa ihan mututuntumalla, siihen ei välttämättä tieteellistä näyttöä tarvita. On helppo ja nopea tapa ja ei aiheuta päänvaivaa. Näin se menee käytännössäkin, näkymät valittavien vaihtoehtojen välillä ovat niin isot, ettei erilaisille tulkinnoille pajoa tilaa jää. Ainakin omalla kohdalla molempien hoitomuotojen huomioon ottaminen jatkuu.

    mehtäukko

    Ja vai niin. Metsä itsessään on lähes arvoton, jos hyödyntäminen on retuperällä. Jk:s on vain hoitamattomuutta parempi ”hoitomuoto” =tärvely.

Esillä 10 vastausta, 14,801 - 14,810 (kaikkiaan 14,810)