Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,801 - 14,810 (kaikkiaan 15,383)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkä Metsälehti voisi jossain vaiheessa tehdä jutun hyvin onnistuneesta (hyväpuustoisesta optimaalisessa rakenteessa olevasta) jk-metsästä. Lisäksi mittaustodistukset: millaisia hakkuukertymiä peräkkäisissä jk-hakkuissa on saatu. Lukijat voisivat ilmiantaa kohteitaan Metsälehdelle juttua varten. Perkon ja Jovainin metsät olisivat tietysti parhaita tarkoitukseen.

    Kasvua voisi myös esitellä. Pelkästään rinnankorkeudelta mitatun luston paksuuden ja pituuskasvun yhdistelmä voi viedä harhaan, riippuen siitä missä vaiheessa puu on toipumisessaan edellisestä harvennuksesta. Onko käynnissä vielä juuriston vahvistaminen vai jo sitä seuraava kasvupyrähdys. Kokopuuanalyysi kaadetuista puista, jossa mitataan koko rungon pituudelta lustoja on satavarma, ja saadaan niin monen vuoden kasvu taaksepäin mitattua kuin halutaan.

    Kuusiuskova

    Kertokaa tai linkittäkää joku jk tutkimus että saan tutkittavaa tietoa. Ois myös kiva nähdä käytännössä toimivaa jk metsä, eli kerro Perko missä sulla semmoiset on jos on etelässä.

    mehtäukko

    Metsätalous on sellaista, jossa riittävän pinta-alan edellyttämänä tehdään eri mh- töitä suunnitelmallisesti kuvioittain ja kehitysluokittain.

    Viereinen kuvio ei korvaa edellisen rahantuloa, pitäisi Jojonkin tajuta, mutta ei. Tamppaus- jankkaus on iskenyt kaksoseen luulotaudin lailla. Mistä hourauksesta on peräisin 60-vuotiset tulottomat päännousemat? Trollausta vai umpityhmyyttä?

    Jovain Jovain

    Tuottavan metsän tunnistaa ihan mututuntumalla, siihen välttämättä tieteellistä näyttöä ei tarvita. On helppo ja nopea tapa ja ei aiheuta päänvaivaa. Näin se menee käytännössäkin, näkymät valittavien vaihtoehtojen välillä ovat niin isot, ettei erilaisille tulkinnoille tilaa jää. Ainakin omalla kohdalla molempien hoitomuotojen huomioon ottaminen jatkuu.

    Perko

    ”On turhaa heille ’mölisevälle sonnilaumalle’ – A. Kiven sanoin. ’Linkittäkää joku JK-tutkimus!’ Jos eivät ole tähän mennessä oppineet löytämään tietoa, niin A.J., miksi vielä houkuttelet moista? Lisätkööt aukkoja. Itse asiassa olen näistä asioista esittänyt tutkitun tiedon lähteet. Katseltavia kohteita on ja tutkittua  aiheista on julkaistu useiden kirjojen verran, mutta lukijat viihtyvät mieluummin vessakirjoittelun tiloissa! Tieto ei ole  sattunut sopivassa muodossa noille äijille.

    Heillä tuntuu olevan tarpeeksi tietoa vääristelyyn, mutta kun itse perään kysytään missä JK-metsien kasvu- ja tuotostiedoista voi tutustua, paljastuu täydellinen tietämättömyys.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kirjoissa on tutkijoiden näkemyksiä, kaipaisin nyt käytännön kokemuksia. Silva Ry:n verkostossa niitä jaetaan mutta voisi jakaa laajemmallekin yleisölle. Videoita, mittaustuloksia, demometsiä omatoimisesti tutustuttaviksi?

    mehtäukko

    Kaksoset ovat vanuttaneet seulan läpäiseviä juttujaan vuosikaudet,- tuloksetta. Nyt Kuusiuskova kerra kysyy, mitä,missä,milloin, ja perkolaisnen tukehtui pullaansa. No, on kaksosilla monet metsäkäsitykset muutenkin aivan lapsen kengissä.

    Perko

    Onko tuo noin hankalaa, ettei enää löydä omatoimisesti metsää,  Antti Asikainen siitä vain taantumana puhui .  Olen  suppeasti liikuskellut mutta meidän rannoilla on  ihan mainiot puustot.  Pärnun lähellä on reilusti suojeltua metsää ja tammi kasvaa hyvin! Kyllä metsiä on.  Puolassa on  tiheää mäntymetsää ja Espanjassa sypressit huojuu taisi olla haapojakin.

    konstapylkkerö2

    Jk mainostajien uhriksi jääneet kaksoset on se mölisevä sonnilauma tässä tapauksessa. Eihän teillä ole juuri mitään hajua oikeasta metsätaloudesta.  Muka 60 vuotta tyhjäkäyntiä päätehakkuun jälkeen. Eihän se niin mene . Päätehakkuun tulot kasvaa koko ajan korkoa korolle ja taimikot varttuu ensimmäiseen harvennukseen 20-25 vuotiaina.

    Jovain Jovain

    ”Mittaustuloksia”, eihän tässä ole mitään laitaa, jos ei tutkimuksen tuloksiin uskota, mihin sitten uskotaan? Ilmeisesti haistattelu riittää hallitsemaan metsänhoitoa. Korolla ja 60 vuoden tyhjäkäynnillä tuskin on vaikutusta metsänhoidon kysymyksiin. Sillä jatkuvan kasvatuksen jatkuva tuotto kompensoi tuottamattoman ajan ja on metsän kasvutekijänä aivan muuta, kuin tuottamaton aika. Vajaatuottoiset metsät riittävät hyvin osoittamaan metsien kasvun taantuman. Jaksottaisessa mennään tuettuna ensimmäiseen vaiheeseen ja toinenkaan vaihe ei yllä tavoiteltavaan tulokseen. Ja on tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että kolmaskaan vaihe ei yllä jatkuvan kasvatuksen tuottoihin. Tilannetta tuskin helpottaa täällä keskustelussa vallalla oleva porsastelu, tulokset kuitataan lapsuksilla. Väittämillä, joilla tuskin on vaikutusta tuloksiin tai tuloksen esittäjiin. Pelottelulla voi olla se vaikutus, että monikaan ei halua joutua hyökkäyksen kohteeksi.

Esillä 10 vastausta, 14,801 - 14,810 (kaikkiaan 15,383)