› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,383 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 14,911 - 14,920 (kaikkiaan 15,383)
1 2 3 … 1 491 1 492 1 493 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 11.7.2025, 18:48

    Miten sitten Jovain jk alue uudistetaan jos taimia ei ole eikä tule?

    Jovain Jovain 11.7.2025, 19:22

    Jos on uusiutumaton ja kasvunsa päättänyt metsä, avohakkuu on aina ollut metsänhoidollinen vaihtoehto.

    jupesa 11.7.2025, 20:32

    Vai muka numerotietoa pitäisi Perki lle olla. Itse esittää päättömiä väittämiä jk:n erinomaisuudesta ilman mitään numerotietoa tai faktaa. Pitäisi ko henkilön opetella ensin itse laskemaan oikein ennen kuin yrittää tulla muita neuvomaan.

    mehtäukko 12.7.2025, 08:40

    Perkolainen…”Kävin äskettäin  katsomassa  30 vuotista istutettua koivikkoa Puruveden  Eteläpuolella. Se oli tuottanut ~ 1100 €/ha ja plaap plaap…

    Jojo..” Jos on uusiutumaton ja kasvunsa päättänyt metsä, avohakkuu on aina ollut metsänhoidollinen vaihtoehto..”      Näinhän se on.

    Lukija ymmärtänee perkolaisen paasauksen jyrkän ristiriidan, ja kaiken lisäksi listittävänä voi ensisijaisesti ollakin jk:ssa loppuun lypsetty uusiutumaton raiskio ! Sen sijaan tuo istutettu koivikko on varmistanut uudistuksen, jonka tarkoitus ei alunperinkään ole tuottaa mahdottomia. Kun sen alle syntyy myöhemmin ku-taimikko luontaisesti tai istuttaen, se kasvattajasukupolvi on hoitanut osansa mallikkaasti.

    Jovain Jovain 12.7.2025, 09:58

    Mehtäukko: ”listittävänä voi ensisijaisti ollakin jk:ssa loppuun lypsetty uusiutumaton raiskio! Sellaista se metsänhoito tällä hetkellä on, mutta kyllä siitä vielä hyvä tulee, kun nähdään laajemmin. Tuskin kannattaa torjua sitä hyvää tutkimusta, jota tällä hetkellä tehdään. Ei sitäkään, mitä vuosikymmeniä sitten hyllytettiin ja laitettiin metsät käyttökieltoon? Metsänhoito tekee uutta tulemista!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.7.2025, 11:20

    Nyt on aika kovia paineita ottaa jk käyttöön ainakin pääosin vesistöjen suojakaistoilla ja sopivilla turvemaan kasvupaikoilla. Yritetään käyttää siellä missä edellytyksiä on, että kokemuksia kertyy.

    Saarni 12.7.2025, 11:43

    Puhut asiaa nm. Jovain.

     

    Perko 12.7.2025, 11:45

    ”koivikko on varmistanut uudistuksen, jonka tarkoitus ei alunperinkään ole tuottaa mahdottomia. Kun sen alle syntyy myöhemmin ku-taimikko luontaisesti tai istuttaen, se kasvattajasukupolvi on hoitanut osansa mallikkaasti.”  M -ukko on oivaltanut jatkuvan kasvatuksen  tai järki on lopulta kypsynyt, hyvä!

    ”Sumalaisten metsäyhtiöiden 1990 -luvun käyttämä tekniikka on vaarassa.  ” T&T  lehti kertoo ja lehti jatkaa;  Tuholaiset ja myrskytuhot  heikentää puutavaran laatua Suomessa. Myös puun korjuu ja säilöminen vaikeutuvat, kun 1990-luvulla käyttöön otettua menetelmää ei voi enää hyödyntää.   Jutun perusteella tekniikan aiheuttama menetys on hankalasti korjattavissa metsänomistajalle tuottavaksi.

    Perko 12.7.2025, 12:25

    Silloin 1990-luvulla metsäteollisuus nojasi voimakkaasti lyhyen aikavälin tehokkuuteen ja halvan työvoiman hyödyntämiseen, mutta nykypäivän haasteet – kuten ilmastonmuutos, kestävyysvaatimukset ja laadukkaan puuraaka-aineen kasvava kysyntä – pakottavat murroksen.   Puuntuottajan hyvä osaaminen tuo samalla alalle lisäarvostusta  jopa tuloja, välttyy  huijareiden  sijoitusansoilta.

    Pitkällä aikavälillä halpatuotanto ei ole enää kilpailukykyinen strategia. Sen sijaan täytyy siirtyä arvoketjua ylöspäin:
    – Korkealaatuiseen puutuotantoon , (esim. jatkuva kasvatus, tarkempi puunvalinta)
    – Tehokkaampiin jalostusprosesseihin , (lisäarvo puuraaka-aineelle)
    – Kestävämpiin toimintamalleihin , (ympäristöystävällisyys, hiilinielut)

    Tämä muutos vaatii investointeja uusiin teknologioihin, koulutukseen ja yhteistyöhön metsänomistajien kanssa. Menestystä ei enää mitata pelkästään massana tai kuutiometreissä, vaan arvossa ja kestävyydessä .

    ”Halpatuotannon aika on ohi – nyt on korkean laadun ja älykkään metsätalouden vuoro.”

    Faktoja:
    – JK tuottaa 3x enemmän vuosittain kuin avohakkuu
    – Ei tarvetta spekulatiivisille sijoitustuotoille
    – Ei tyhjää kassaa hakkuiden jälkeen
    – Ekologisesti kestävämpi
    – Korkeampi sahapuun osuus

    jupesa 12.7.2025, 12:34

    Ei tuota jk 3x enemmän kuin tasaikäinen kasvatus vaan yleensä häviää Tasaikäisen metsän tuotolle.

    Koetapa miettiä mitä esim. korkea lainan korko tekee laskentakorolle? Osaatko matematiikkaa ollenkaan ?

    Kassa ei ole tyhjä hakkuiden jälkeen , varsinkaan päätehakkuun jälkeen.

    Sahapuun suhteellinen osuus voi olla korkeampi mutta todellinen määrä on pienempi kuin viljelymetsätaloudessa.

Esillä 10 vastausta, 14,911 - 14,920 (kaikkiaan 15,383)
1 2 3 … 1 491 1 492 1 493 … 1 537 1 538 1 539