Jatkuva kasvatus käytännössä.

Okspuun ”metsäsuunnitelma vuodelta 1935   ”  ?  johtaa nykyisin  molokin kitaan!     Rahallinen ha tuotto oli -35 v nykyiseen moninkertainen latvattomanakin.  Eikä jälki ollut nykyistä aukkoa huonompi ainakaan.

Metsät kunnossa,   seuraile edelleen  niitä hirvien rykimisiä.  Hyvin olet kuvannut  omat kykysi muuhun.    Sitä samaa voin sanoa muistakin nälvijäisistä , tonkivat hirvenpaskaläjiä.

Harsiminen on  kahden tai useamman kangaskappaleen väliaikaista kiinnittämistä toisiinsa ennen varsinaista ompelua, jotta ne pysyvät paikoillaan ompelukoneella ommeltaessa!

Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori Heli Peltola sanoo, että eri metsänkasvatusmenetelmien välille ei pitäisi tehdä kategorista eroa.”Me tarvitsemme sekä jaksolliseen kasvatukseen perustuvaa metsänhoitoa, jossa metsän eri kehitysvaiheet erottuvat selvästi, että jatkuvaa kasvatusta poiminta- ja pienaukkohakkuineen,” Peltola sanoi Audiomedian haastattelussa. Peltolan mukaan jatkuva kasvatus voi olla (!!!? kyseenalaistus) metsänomistajille kannattavampi vaihtoehto, kun sillä voidaan välttää metsän uudistamis- ja taimikonhoitokulut. Samalla hän sanoo, että kohteen täytyy olla sovelias menetelmälle….

Kuten tällä voorumilla on todettua, ”metsän uudistamis- ja taimikonhoitokulut” uuden puusukupolven välttämättömäksi varmistamiseksi kohtu-aikaan ei voi mitenkään olla jaksollisen pitkä miinus. Kulu on minimaalista kokonaisuuteen nähden, eikä rukiinviljelijäkään voi nälän ja elinkeinon tuoton takia jättää peltoaan kylvämättä,tai mikä muu tuotanto tahansa.

Miksi näin tärkeä ja kustannuksiltaan siedettävä asia edes nostetaan tikun nokkaan, kysyy epätietoinen ?

Perko. Anteeksi, huomasin tuon myöhäisillan kysymyksesi vasta nyt, joten vastaus hieman viiveellä.

Minut on koulutettu ja työurallani jouduin olemaan ankara jaksottaisen kasvatuksen edustaja. Se on lyönyt tietenkin läpi myös omiin metsiini, mutta ei enää niin voimakkaana kuin aikaisemmin. Aikoinaan harventelin metsiäni hyvin opitun puhdasoppisesti. Ostaessani metsäni ne olivat pääosin suhteellisen nuoria, harvennuksille oli tarvetta ja tuli myytyä enimmäkseen kuitua, jonkinverran pikkutukkia, vähemmän tukkia. Yleensä sahuutin tukit omiin tarpeisiini. Hyvätuottoisuuden määritelmä on vähän pehmennyt vuosien varrella. Etenkin nyt, kun metsä pelkkänä rahan lähteenä on menettänyt merkitystään. Nuorempana jaksoi rahaa kuluttaa, enää ei, eikä oikein kiinnostakaan. Hyvätuottoinen on minulle nyt sitä, että kun käännyt kuvion rajalla katsomaan taaksesi, voin olla näkemääni tyytyväinen. Tyytyväisyyden, hyvätuottoisuudenkin, määritelmäkin on muuttunut. Tyytyväinen voin olla, kun näen sutjakoita tukkikoivuja, joista saa vaivattomasti ensi keväänä sievoisen kasan polttopuita, hyvätuottoisuuden aihe voi olla tekemäni linnunpöntön orrella pyrstöään keikuttava leppälintu, joka on kelpuuttanut pönttöni ja metsäni pesäpaikakseen, tai lakin päästä yllättäen koppaava poikasiaan puolustava viirupöllö, tai korillinen suppilovahveroita omasta metsästä. Ne kaikki tuovat minulle iloa ja merkitsevät nykyjään hyvätuottoista metsää. Voin sieltä toki puutakin myydä, jos elinkelpoisuus alkaa lopullisesti ränsistymään. Mutta sen takia ei nyt tarvitse kaupoille lähteä vähään aikaan. Sen verran julmasti toteutin aikoinaan jaksottaisesta kasvatuksesta minulle syötettyjä oppeja. Myytävääkin jonkun mielestä olisi. Ainakin mhy:llä uransa tehnyt setäni moitiskeli minua sanomalla, että suutarin lapsella ei ole kenkiä. Mutta antaa puiden kasvaa, kyllä ne hengissä pysyvät ilman minuakin.

Kuule Perko. Hirviä seurataan ja niitä ammutaan. Jaksollisia metsiä raivataan, harvennetaan, lannoitetaan, päätehakataan ja sen jälkeen taas uudistetaan maaston mukaisesti. Nautin merkittävästi parempaa hehtaarikohtaista tuottoa ihan joka vuosi verrattuna Perko sinun harrastuksiisi eli siinä suhteessa voit pitää leipäläpesi kiinni. Viimeiset jk-hehtaarit meni pari vuotta sitten sileäksi ja uudistukseen. Suomaita kun ei ole ei jk-metsää ole jatkossakaan tulossa yhtään hehtaaria.
Jk-metsä tuottavalla pohjalla muuttuu jätemetsäksi noin 30 vuoden aikana. Sitä ei mikään puliveivaaminen muuksi muuta.

Eikös A Asikaisen lausunto ole täysin linjassa tuottavuus trendin kasvun suhteen? Lakipiste tulee, mutta eihän se ole menetelmän huonoutta.

Jk ei tavoita edes itsensä elättämisen tasoa saati tuottavuutta!