Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,380 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 15 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 15,351 - 15,360 (kaikkiaan 15,380)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Teetin minäkin nyt sahafirmalla laatua korostavan ylispuuhakkuun. Paljon on jäänyt 2-haaraisia ja kieroja jäljelle. Parhaat noukittiin pois. Antaa nyt olla 10-vuotta ja sitten avohakkuu, joka olisi pitänyt tehdä jo nyt. Aina ei voi voittaa.

     

    Perko

    # Kehvelin ,  Laatua on korostettu perinteiseen tapaan ostajan halun mukaan.  Olisiko  auttanut jos olisi haastatellut tekijää teettänyt nurkan malliksi, se on auttanut jollekin motomestarille.  Tasarakenteista kun on viritetty ohjeella  ja siitä muutosta niin kestää  pitkään saada  pysyvä sekametsä. Koivun ja etenkin lepän hävitys on jäänyt monen  hakkaajan  selkärankaan.

    Mie epäilen, noissa sentin kasvuissa oli metsässä ne entisen puuston ja sekametsän sienirihmastot ( Y. Norokorpi)  kaikkine bakteereineen oli ravitsemassa, sopiva harvuus auttoi valaistusta ~ kolmen motin puille.

    jupesa

    Mikä se on muka ”oikea oppi” metsänhoidossa ? Ei ainakaan se että pyritään aina joko jk:n hakkuisiin tai toisaalta ihan paljaaksi hakkuuseen.  Oikea tapa on mennä aina metsän ehdoilla; eli tilanteen mukaan valitaan sopivin korjuu -ja uudistamismenetelmät myös . Korkotaso pitää valita myös tilanteen mukaan. Jos on mahdollista saada hyvä korkotulo vaihtoehtoisella sijoituksella, silloin valitaan se korko. Useimmiten se johtaa päätehakkuukelpoisessa metsässä päätehakkuuseen, ei harsintaan. Jos on esim. lainaa, laskentakorko saadaan lisäämällä lainan korkoon voittomarginaali ja riskilisä (n.0,5%).

    Perko

    ”Taistelutilanteessa” voi joutua pankin takaa-ajamaksi  ja siitä on hyvä irtautua ensimmäisenä, metsän tuotto ei siedä sitä!    Se oikea oppi on just sitä, että on opiskellut Puukin  lailla ja osaa menetelmät ja valitsee itselleen voimiensa mukaan mieleisen ja aikahorisonttiin sopivan. Skaala on laaja  paljaaksi hakatusta umpeutuneeseen hylättyyn puustoon.  Saman  laajuuden löytää €- tuottavuudesta ja  raatamisen määrästä.

    Kolmen ajouran levyinen  kaistale oli keskeltä vadelmamaana mutta laitimmaiset ovat taimettuneet koivulle ja kuuselle, keskelläkin voi olla koivuja  muuta eivät helpolla näyttäydy.  Kokemuksen  perusteella sekin taimettuu.

    Jovain Jovain

    Kovin nähdään jk metsänhoito vaikeana, jk metsä raiskioina, joissa puustopääoma ei kasva millään mittarilla. Olisiko sittenkin trollien ansiota, joita tuskin tällä palstalla on lainkaan, mutta metsien kasvu on silti saatu laskusuhdanteeseen. Edistymistä kuitenkin on tapahtunut, voi olla, että tähänastinen keskustelu on vasta alussa ja varsinainen keskustelu on edessäpäin?

    Jovain Jovain

    Ei kai Metät kunnossa tarkoita, että peitteinen metsänhoito on hyväksytty osaksi metsänhoitoa pilan päitten. Vahvat perustelut jk metsänhoidolle on esitetty ja siellä pysyy. Ei tarkoita, että metsänhoidossa siirryttäisiin peitteiseen metsänhoitoon ilman viljelymetsätaloutta, mutta merkittävällä osalla kuitenkin. Ja kysymys ei ole yksin kansallisesti päätettävistä asioista. ”Pankki” on räjähtänyt/räjäytetty jo aikaa sitten ja on aika sopeutua ajatukseen pikkuhiljaa!

    Perko

    Kunniamaininta on paikallaan Rane 2:lle  siitä T, Pukkalan ja Y, Norokorven YouTube jutusta.  Ovatko  laittaneet kuvan ja linkin pois kun en sitä enää löytänyt täältä. You Tube;sta sen kyllä löytää edelleen, oli asiallinen juttu tohtoreilla.  Esityksessä on monin verroin enemmän tietoa  kuin ovat noissa opistot käytyään omaksuneet.

    Jatkuvan kasvatuksen esimerkkejä Timo Pukkalan johdolla, osa 2

    Kuusiuskova

    Itsekin katsoin kyseistä pätkää, kyllä moni puu näytti aika tupsulatvaiselta. Tuskin toipuvat hyvään kasvuun. Lisäksi maapohja oli aika karu verrattuna meikäläisen lehtoihin.

    Jovain Jovain

    Tuskin kuitenkaan latvuksen muoto ratkaisee metsänhoitoa – varsinkaan, jos kysymys on jatkuvasta kasvatuksesta. Paksuus eli arvokasvu jatkuu joka tapauksessa ja on siellä Pukkalan videoilla (osat 1 ja 2) hyviä asioita metsänhoidosta. Videoilla ei ole aloituksen mukaista pilalle hakattua metsää, minkälaisena jk metsänhoito yleensä nähdään ja jopa laskelmilla todistetaan. Vaihtoehtoisissa sijoituksissa on se varjopuoli, että metsä voi jäädä vajaatuottoiseksi ja tuottamattomaksi.  On siellä hyviä asioita Pukkala/Norokorpi videoilla ja periaate siitä, miten jatkuvan kasvatuksen metsässä päästään hyvään tulokseen. Vaikeus tällä hetkellä alkaa olla siinä, että metsänhoito muistuttaa julkilausuman aikaista metsänhoitoa. Vajaatuottoisesta metsästä ottaa aikaa ja vaivaa, ennen kuin päästään tuottavaan metsään, joka tuottaa puustopääomaa ja puustopääomalla. Karrikoidusti voidaan sanoa, että metsänhoidon pysyvänä olotilana ”risuja” kasvattamalla jk metsien tuottoon ei ylletä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kasvua ei tule puustopääomasta, vaan vihreistä lehdistä tai neulasista.

Esillä 10 vastausta, 15,351 - 15,360 (kaikkiaan 15,380)