Jatkuva kasvatus käytännössä.

Voi olla noin ,  paljonko on ero  eri-ikäisen tukkipuumetsän ja vertailuna  kertaistutetun viis – kymmenen vuotisen  taimikon vihreiden ”moottoreiden”  pinta-alat pysyvänä?

Eri-ikäinen metsä: Vihreiden moottoreiden pinta-ala on suurempi ja vakaa monikerroksisuuden ansiosta.

EverCover, avohakkuuton puutavara. YLE:n jutusta saa käsityksen, että toimittajakin on nielaissut hiilinieluargumentin pureskelematta.

https://yle.fi/a/74-20178259

1. kommentti, julkaistu, koskien hiilinieluja.

”Kun väitetään, että avohakkuut aiheuttivat hiilinielujen romahduksen, mennään heikoille jäille, ellei peräti pulahdeta avantoon. Avohakkuuton puutavara on ihan hyvä juttu markkinoilla, mutta markkinoinnin argumenttien on oltava kestäviä. Vuotuinen hiilinielu riippuu valtaosin vuotuisesta hakkuumäärästä. Viimeaikainen romahdus johtui suurelta osin myös maaperälaskennan muutoksista. Kumpikaan romahduksen syy ei siis liittynyt erityisesti avohakkuisiin.

Jatkuvan kasvatuksen metsässä hiilivarasto vaihtelee ja maisema muuttuu vähemmän kuin avohakkuuta käyttävässä jaksollisessa mallissa. Kummallakin on oma käyttöalueensa, joten vastaus ei ole joko tai vaan sekä että.

Kasvusta ja tuotoksesta kiinnostuneiden kannattaa lukea Luonnonvarakeskuksen julkaisu vuodelta 2022: ”Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus: Synteesiraportti”. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2022. Erityisesti sivun 44 kuva 9, josta näkyy että puuntuotos jää jatkuvassa kasvatuksessa selvästi jälkeen jaksollisesta, monesti siis myös tukkipuun tuotos. Kannattavuus on tapauskohtainen asia, ja siinä menetelmät voivat olla molemmat riittävää tasoa.”

2. kommentti, julkaistu, koskien vesistöpäästöjä.

”Asiasta on tutkimusta jonkin verran, mutta ei vielä tarpeeksi. MetsäVesi-hankkeen raportista voi lukea, että suurimmat vesistöongelmat johtuvat maa- ja metsätalouden turvemaiden ojituksista. Ongelmana ei niinkään metsäalueilla ravinnepäästöt, koska puut pidättävät ravinteita kasvuunsa, vaan turpeen hajoamisen jatkuvat humuspäästöt ja kunnostusojitusten väliaikaiset kiintoainepäästöt. Avohakkuualueilta tulee myös vastaavia päästöjä, mutta yleensä huomattavasti vähemmän per hehtaari. Tässä pitää muistaa suhteutus: ravinteiden osalta maatalous, ilmalaskeuma ja luonnonhuuhtoumat ovat merkittävämpiä osioita kuin metsänhoito.”

Muita yleisön kommentteja:

– Avohakkuu on ekosysteemin ja hiilinielun täystuho.

– Kun sellun ja graafisen paperin kysyntä vähenee, alkaa metsän käsittelyllä ollakin yhtäkkiä väliä. Korkean jalostusarvon puusepän tuotteet vaativat koko tuotantoketjun eettisyyttä. Muuten asiakas ei ole valmis maksamaan pyydettyä hintaa. Lisäksi EU:n hiilivarantoihin liittyvä sääntely tekee lopulta suomessakin avohakkuista historiaa. Kenties kriittisimpienkin metsänomistajien mieli muuttuu viimeistään siinä vaiheessa, kun avohakkuiden loputtua Suomen järvet alkavat vähitellen kirkastua humuksen ja muun kiintoaineen vähetessä vesistöissä.

– Luontainen uudistus toimii hyvin avohakkuillakin. Lisäksi siinä syntyy laadukasta taimiainesta verrattuna istutettuihin voimakkaasti jalostettuihin pensasmaisiin nuoriin taimiin, jotka ei koskaan tule tuottamaan laadukasta puuainesta. Joillekkin tahoille tämä on bisnes, mutta sillä on tuhottu Suomen metsien vuosituhantinen kasvupaikoilleen jalostunut perimä.

Jatkuva kasvatus näyttää laskimen mukaan aivan ylivoimaiselta kasvatustavalta. Hyvät on kokemukset.

Lainaus: ”Jatkuva kasvatus näyttää laskimen mukaan aivan ylivoimaiselta kasvatustavalta. Hyvät on kokemukset.”

Mitä vielä, tietokonesimuloinneilla se Pukkalan, Walshin ja kumppanien propagoima peitteinen metsänkasvatus vasta onkin kultakaivos.

Mitäpä asiantuntijat sanovat siihen, että jos/kun jatkuvan kasvatuksen puille tulee oma sertifikaatti, jota ”erityisesti Keski-Euroopassa kysytään”. Tällöin tämä puutavara saanee muita korkeamman statuksen myös hinnoittelussa. Tämä voi johtaa siihen, että tasaiäiskasvatuksesta vähitellen luovutaan.