› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,531 - 1,540 (kaikkiaan 14,587)
1 2 3 … 153 154 155 … 1 457 1 458 1 459

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • oksapuu 21.8.2021, 16:31

    Muistaakseni, aiemmin kirjoitetun mukaan…

    Koivun tyvitukin tarvitsija kävi harsimassa leimikosta tarvitsemansa puut ”spessu” sopparilla. Paljon tuosta on saatu kirjoitusta aikaan…

    oksapuu 21.8.2021, 17:17

    Pikkuisen olen ihmetellyt ajatusta että metsätila hakataan aukoksi ja sitten odotellaan se 100v. seuraavaa tiliä…

    Aikoinaan hakkuutin aukoksi ostotilojen vanhoja harsittuja kuvioita. Nyt noihin itse istutettuihin kuvioihin pitää alkaa tehdä ensiharvennuksia. Paljon parempi metsä on tulossa tilalle…

    Niin ja se mottimäärä taisi olla tiloilla alumperin jotain 125/ha nyt +150/ha. Uusia hakkuita on tietysti myös jatkuvasti tehty…

    Puuki 21.8.2021, 17:23

    Samaan aikaan tehtyjen kauppojen päätehakkuuleimikon ja yläharvennusleimikon hintaero oli viimeksi 5,5 € /motti.   Jos ei ole jo valmiina erirakenteista metsää, niin  melko vaikea se on saada tulemaan uusia taimia riittävästi seur. n. 20 vuoden aikana ellei tehdä sitä harveikkoa eli PPA n. 8-10 :een.    Jos on hyvä erirakenteinen alikasvos ,niin sitten saattaa kannattaakin.  Kun puuta jää esim.  n. 80 mottia/ha jäljelle, sen arvo pitää ottaa huomioon vertailulaskelmassa.  Päätehakkuussa arvo olisi ollut n. 1900 € (5/5 , pikkutukkia/kuitupuuta).  5, 5 € / motin kantohintaero n. 1100 € . Yht. 3000 € /ha vs tasaikäinen viljely-ve.     Jos on suunnitelmissa tehdä jo 15 vuoden päästä uusi ylispuuhakkuu, niin puita pitää silloin olla suunilleen tuon ed, mukainen määrä pystyssä.    ”Kirittävää” jää jk:n metsässä n. 1950 € viljelyyn verrattuna mikä olis 15 v:n päästä 5% korkoinen n. 4050 € .  Eli ”tasapeliin” 15 vuoden päästä vaadittaisiin n. 110 mottia/ha ylispuukorjuuta (4/6  k/t-suhteella) .   Siihen pittää sitten keskikasvun olla yli 7 mottia/ha.  (Tämä tuli taas jälleen kerran kertauksena ; repetition est mater studiorum…ulkomaan kielellä sanottuna) .

    Perko 21.8.2021, 17:32

    agolius , se on kai tämä kun tarkemmin selvittelin, siinä on käytössä vielä Suomen Markat!

    Valkonen, Sauli ; Onnistunut metsänuudistus

    Metsäntutkimuslaitos, Metsälehti 2001

    ”Metsänuudistaminen on metsänkasvatuksen haasteellisin vaihe, jossa ratkaistaan metsän mahdollisuudet vuosikymmeniksi eteenpäin. Onnistunut metsänuudistaminen kokoaa yhteen ajankohtaisimman tiedon metsänuudistamisesta ja esittää sen käyttökelpoisessa muodossa metsätalouden päätöksentekijöille. Kirja lähtee ajatuksesta, että metsänhoidossa ei ole mitään yleisiä kaavoja, joita pitäisi noudattaa aina ja kaikkialla. Siksi kirja ei sisällä pelkkiä toimintaohjeita tai reseptejä, vaan tarjoaa luotettavaa, käytännössä koeteltua tutkimustietoa ratkaisujen perustaksi. Kirja täydentää ja syventää metsänhoitosuosituksia ja organisaatioiden metsänhoito-ohjeita. Kirja on tarkoitettu erityisesti metsätalouden ammattilaisille ja metsiensä hoidosta kiinnostuneille metsänomistajille. ”

    oksapuu 21.8.2021, 17:55

    Laitetaampa taas…

    Hallussani on Uudellamaalla sijainneen ison (1581,99ha) yhtiön metsätilan 1935-36 metsäsuunnitelma…

    Aikoinaan tehokkailla menetelmilla (harsinta) tilan hakkuusuunnitelma seuraavalle 10v. näyttää olevan tukkia 2145 mottia, propsia 1349 mottia, paperipuuta 12737 mottia, halkoja  1547mottia ja jätteitä 638 mottia…

    Tuosta sitten voi vetää johtopäätöksiä harsinnasta ja kovatuottoisilla pohjilla…

    mehtäukko 21.8.2021, 18:09

    Valkosen teksti on niinkuin sitä on käytäntöön pudotettu ilman jk:sta. Tukkivaltainen poiminta tuhoaa ne vaivalla odotetut aliskasvokset.

    Kerrotussa avon korjuussa puut oli surutta kaadettava tiettyihin valikoituihin suuntiin, juotteihin. Eihän niihin jäänyt taimen taimea, mutta säästetyt määrällä ja laadulla korvasi järjestelyn. Uudistus on pienitöinen ja rahnaa säästyy…

    Jovain Jovain 21.8.2021, 20:11

    Aegolius, viimeaikoina ei ole tehty puukauppaa, on metsäyhtymä suunnitteilla.

    Puukaupalla ei ole väliä, onko jaksottaista vai jatkuvaa ja olikohan näillä hoitomuodoilla käytännössä paljoa eroa. Hinnat ovat suunnilleen samat, mutta jk korjuusta pyydetään enemmän.

    Eräänlaisena vertailukohtana, korjataan niitä siemen/suojuspuu ja myös taimisto-olosuhteissa olevaa jaksollista metsää, mutta eipäs ne aiheuta jäpinää.

    Hyvä tukkileimikko vastaa avon hintoja ja tarkoittaa muuna kuin pystykauppana kantohintaa + hankintalisä. Oleellista on, että saa korjuun ja muut palvelut laskulle, omaan kirjanpitoon ja kaikki mahdolliset vähennykset ja veron palautukset verotukseen.

    Mehtäukko tietää nämä jutut, mutta vastustaa mo:jien ja Mhy:ten toimintaa. Voi olla ideologista, metsänomistajan motoa ei metsään ja eihän niitä siellä montaa ole.  Pääomat (pinta-alat) on syöty, mutta toimii se myös ostopalveluina. On siellä jakamattomissa vielä sen verran varaa, että riittää metsänomistajallekin.

    aegolius aegolius 21.8.2021, 20:16

    >Hyvä tukkileimikko vastaa avon hintoja ja tarkoittaa muuna kuin pystykauppana kantohinta + hankintalisä. Oleellista on että, saa korjuun ja muut palvelut laskulle, omaan kirjanpitoon ja kaikki mahdolliset vähennykset ja veron palautukset verotukseen.

    En tästä tekstistä ymmärtänyt paljoakaan. Tarkoitatko, että hyvästä yläharvennusleimikosta saisi lähes samaa hintaa kuin avohakkuusta? Erona on varmaan kuitenkin se, että yläharvennuksen hinta on hankintahinta, eli korjuukulut tulevat lisäksi ja avohakkuun hinta on pystyhinta?

    Toki oleellista on aina se, että kulut saa vähennyksiin, mutta kukaan muu täällä kuin marakatti ei ole vaurastunut kuluilla.

    oksapuu 21.8.2021, 20:24

    Hohhoijaa, eiköhän tämä ollut tässä…

    Osui ja upposi 🙂 …

    Jovain Jovain 21.8.2021, 20:50

    Pystyn kantohinta + hankintalisä on hankintahinta.

Esillä 10 vastausta, 1,531 - 1,540 (kaikkiaan 14,587)
1 2 3 … 153 154 155 … 1 457 1 458 1 459