Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,401 - 15,410 (kaikkiaan 16,932)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Makarov

    Radiosta kuuntelin sen jk metsätaloutta harjoittavan miehen puheita niin Olihan sekin tehnyt nyt muutaman aukon ja tais syynä olla rahan tarve ja oliko vielä nopea sellainen. Sinäänsä en vastusta millään tavalla jk hakkuita joka niillä haluaa metsiään hoitaa mutta jos tarvit vaikka nopeasti rahaa niin aukko on varma suht nopea tapa sitä hommata. Esimerkiksi minulla piti viime talvena tehdä 10ha jk hakkuu mutta kelit eivät sitä sallineet niin yritetään tänä talvena.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tolopainen, katsopas tarkemmin YLE:n tilastoa: valitse koko maa ja kaikki metsät, saat tulokseksi aikasarjan joka näyttää että avohakkuiden osuus on ollut jo pitkään noin viidennes kaikkien hakkuiden pinta-alasta.

    Timppa Timppa

    Tyytyväinen  eli tyhmä.  Eivät osaa laskea.  Eivätlä ole huolestuneita metsänsä uudistumisesta. Tapasin kerran yhdellä Pääkaupumkiseudun metsänomistajien retkrllä pikkubussillisen tuollaista `jatkuvam kasvatuksen porukkaa.  Kaksi asiaa oli yli muiden.  Ei tarvitse tehdä,aukkoa eikä ostaa taimia.  Jatko Herran haltuun.

    Jos Suomen metsdien kasvu jatkuvaan kasvatukseen siirtymisen vuoksi vvaikka vaatimattomat 10 %, puuta jäisi saamatta 10 miljoonaa m3.  Pari sahaa ja toiset parim sellutehdasta kiinni. Että silleen.  Mistä metsureille työt etä tehdasporukalle

    KuneKoski

    Olipa toimiala mikä hyvänsä, niin toiminta, jossa vain ollaan ottamassa eikä mitään antamassa takaisin päin, on lyhyellä aikavälillä tuottoisaa ryöstämistä, mutta pitkässä juoksussa tilanne saattaa olla toinen…

    Kurki Kurki

    Ylen uutistoimittaja nyt puoli yhdeksän uutisissa oli ravinteikkaalla suo-ojitetulla avohakkuuallueella kertomassa kuinka tällainen avohakkuu tuottaa valtavasti ilmastopäästöjä. Heinää ja pusikkoa oli ja voin kuvitella, että kohde oli juuri sellainen kuin Paavo Ojasen ym tutkimusaukko tässä linkissä.

    https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1

    Tukimuksen toisena vuonna ilman hakkuutähteitä aukon maapohja oli -3 tn/ha CO2-nielu pohjaveden nousun ja pintakasvillisuuden räjähtäneen kasvun vuoksi.

    Verrokkialue oli mäntyvaltainen ja  tiheän kuusitaimikon peittämä ja maapohja osittain paljas valon vähyyden vuoksi. Oli suuripäästöinen juuri siksi, ettei  mapohjassa ollut juurikaan kasvillisuutta, joka olisi sitonut hiiltä. Jos verrokkialueelta hakataan varjostava kuusentaimkko pois, niin pintakasvillisuus elpyy ja sitoisi mahdollisesti hiiltä niin, että maapohja voisi olla neuraali ei päästöjä eikä sidontaa.

     

     

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Ei taso Ylen uutisissa päätä huimaa metsäasioissa. Kuvassa metsänomistaja rahakuusta näytti, sen kun kaataa niin aukko jää. Sellaiselta metsä vaikutti, että tuleva tulo jatkossa on onneton, sanoisin harsittu parsittu.

    Kurki Kurki

    https://yle.fi/a/74-20183806

    Tässä tuo Ylen uutinen, jota en ehtinyt kommentoida, jossa toimittaja kommentoi avohakkuulla, joka varmasti oli nielu ei päästö. Siis tällainen palopuhe jatkuvan kasvatuksen puolesta.

    Tolopainen Tolopainen

    Niin mitäs sitten jos hakataan vähemmän Suomessa. Pelastuuko maailma ja Ylen toimittajat.

    Metsuri motokuski

    Minusta tässä ylen uutisoinnissa oli se hyvä puoli että jk metsien hakkuita ei tuputettu jokaiselle maapohjalle sopivaksi. Nyt oli puheissa vain runsasravinteiset suopohjaiset metsät. Niinhän noiden osalta on jo tutkimuskin osoittanut että luontainen taimettuminen on mahdollista.

    Metsäkeskuksen proffa sanoi ihan oikein että jk kasvatus ei sovi kaikille maapohjille ja siten jaksottainen on edelleen oikea kasvattaa sellaisille maapohjille jotka huonosti taimettuvat luontaisesti.

    Nythän tällä foorumille näiden parin kasvattajan toimesta ei tällaista rajausta ole tehty vaan eroa ei ole sillä millä maapohjalla metsä kasvaa.

    Minusta ylen uutisointi oli kyllä hyvää kun vain pidetään mielessä mitä siinä sanottiin eikä unohdeta tai yleistetä. Onhan se selvä että rehevä pohjaiset suometsät kun ne uudistetaan avovaiheen kautta niin helvetinmoisen heinäys ja raivaussaha työn saa palkkioksi. Mutta jos sen haluaa niin tuskinpa sitä tullaan, ainakaan heti, estämään. Kyllähän kun kasvatus vaihtoehtoja itselleen miettii niin taimettumisesta se koko homma lähtee liikkeelle. Tapahtuuko sitä luontaisesti vai ei.

    Jovain Jovain

    Luontaisesti metsä kyllä taimettuu, mutta ei väkisin. Siitä on huonoja kokemuksia ja jos luontaisen taimettumisen edellytyksiä ei ole olemassa, silloin on syytä viljellä. Metsiin muodostuu kehityskelpoisia luonnon taimistoja ja niitä muodostuu ihan hoitotavasta riippumatta. Siinä mielessä suositusten mukainen luontainen ”pakkotaimettaminen” on huono asia. Metsänhoidossa olisi syytä välttyä tällaiselta ennakko-ohjaukselta, ”pakkopullalta” ja luontaisen metsänhoidon idis onkin siinä, että pystyy ennakoimaan metsän luontaisen kehityksen ja jopa ohjailemaan sitä.

Esillä 10 vastausta, 15,401 - 15,410 (kaikkiaan 16,932)