Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,411 - 15,420 (kaikkiaan 15,425)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitä on pakkotaimettaminen? Kai metsälaki huonosti valvottunakin tarvitaan.

    mehtäukko

    ”..Luontaisesti metsä kyllä taimettuu, mutta ei väkisin. Siitä on huonoja kokemuksia ja jos luontaisen taimettumisen edellytyksiä ei ole olemassa, silloin on syytä viljellä..”

    Kaksosilla on ollut tässä asiassa paha ristiriita. Edellä oleva Jojon toteamus on loogista siten, jos ei jäädä liian pitkäksi ajaksi odottamaan kuuta taivaalta heinittymisineen ja vesakoitumisineen. On vaadittava täystiheä elinkelpoinen tulos. Tähän olisi uudistamislain puututtava ”pakolla”. Toisaalta perkolainen on horissut 50-60 vuoden puuttomasta aukon jälkeisestä vale-ajasta, joka ei mitenkään pidä paikkaansa. Piilottelee kuitenkin omat syntinsä raihnautuvissa ja uudistumattomissa raiskioissa.

    Tällaista soopaa ei kukaan hyväksy jk:n puolustelemiseksi.

    Jovain Jovain

    Ei ole ristiriitaa metsänhoidosta. Metsälaki tarvitaan ja metsänhoidon suositukset, mutta luontaisen metsänhoidon avaaminen paljaaseen maahan on huono asia ja on antanut huonon tuloksen. Ilman mitään ennakkoarviota tai käsitystä siitä, taimettuuko vai eikö taimetu? Virhe on tehty jo silloin kun on avattu. Metsissä on kyllin kekityskelpoisia luonnon taimistoja ja taimettuvia metsäalueita, eivät rajoitu pelkästään suometsänhoitoon. Niitä on ja voidaan säästää ja ohjata, ei tarvitse mahosta aukosta jäädä odottamaan?

    Metsuri motokuski

    Nyt on kyllä jovain kääntänyt takin ihan täysin. Tätähän tässä on yritetty selventää kaksosille jo 1542 sivun verran. Hyvä että jossain vaiheessa oppi meni perille.

    Eikö tässä ole kirjoitettu että luonnon taimia ja siemensyntyisiä voi käyttää jos ne ovat kehityskelpoisia. Kukaan ei odottaakaan aukkoon luontaista taimikkoa vaan istutukselle on perusteet. Metsälaki lähtee siitä että kehityskelpoinen taimikko on saatava joko istuttamalla tai luontaisesti. Hyvä että jovain ilmeisesti nyt sen käsitti.

    Kurki Kurki

    https://yle.fi/a/74-20183806

    Heikki Ala-aho arvelee, että vasemmanpuoleinen metsä näytti ennen hakkuita samalta kuin oikeanpuoleinen metsä yhä. Kuvat: Rami Moilanen / Yle (vasen), Rami Moilanen / Yle (oikea)

    Kuvasta oikealta puolelta avautuva metsä, joka on ollut nyt avohakkuun vieressä ja jollaisen Heikki Ala-Aho arvelee olleen ennen avohakkuuta, näyttäisi syntyneen niistä taimista, mita ojituksen aikoihin oli suolla. Eipä näy oikein olevan taimiainestakaan jatkaa jk-metsänä ja siksi avohakattu ja oikea uudistustapa on mätästys ja männyn istutus. Mänty näkyy kasvavan laatua kuusi ja koivu ei. Hieskoivua tullee siemenistä, mutta ei tuohon heinikkoon mäntyä eikä kuusta. Runsas pintakasvillisuus ja pohjaveden nousu pitävät maapohjan nieluna ainakin ensiharvennukseen asti. Sen jälkeen, kun pitää maapohjan puhtaana varjostavista vesoita, niin maapohja säilynee neuraalina pikään. Vanhaan ojitukseen ei tarvinne puuttua, jos se on toimiva.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    luontaisen metsänhoidon avaaminen paljaaseen maahan on huono asia ja on antanut huonon tuloksen. Ilman mitään ennakkoarviota tai käsitystä siitä, taimettuuko vai eikö taimetu?

    Luontaisella tarkoitetaan tässä kai sellaista jk-mallin hakkuuta, jossa ei tehdä maanmuokkausta? Luontainen uudistuminen varmistetaan jaksollisessa mallissa maanmuokkauksella esimerkiksi siemenpuuhakkuissa (paitsi ohutkunttaisilla kohteilla ei välttämätön) ja kaistalehakkuissa. Luontainen avaaminen voisi siis Jovainin merkityksessä olla esimerkiksi pienaukko? Niissä kai tulokset ovat olleet toisinaan hyviäkin, esimerkiksi kuivilla mäntykankailla. Vuoden 2014 metsälakia ja jk-hakkuiden uudistumisen onnistumisia on ehkä vielä liian aikaista arvioida kokonaisuudessaan.

    Perko

    Puukin laskemissa on äkkiä katsoen haitallinen pääoma virhe.  Sijoitat parhaankasvun  puut  propsihinnalla pankkiin.  Toinen menettely pitäisi ne siinä 14 m3 kasvussa ja suurista  poistetuista tulisi vastaavasti  tuloja joilla  voi rempata, syödä ja vaikka hankkia uudet ehjät kumisaappaat rouvalle.  Olis sitä rahhaa  jatkuvasti millä mällätä!  Istutus ajat sais viettää matkustellen tai nauttia kylpylässä kuntoillen täyshoidossa.   No, toisaalta rattoisaa puuhaa on tamppauskin ja raivaussahan kumppanina tanssi ja tankkaus ken siitä pitää.

    PS;  A J kuvaa kunttaisia  ja umpeen kasvatettuja jaksollisen ongelmia. Noista on  kysyttävä  korvauksia  kenen neuvoilla ne ovat kasvukelvottomiksi muodostuneet.

    mehtäukko

    Tämä toinen puinen pää ei opi!

    Missään menetelmässä  kaikki puut eivät valmistu tukkilaaduksi geneettisen kasvun laiskuuden tai laadun takia. Valheellisinta on perkolaisen jk- väitös ”vain tukin korjuista”.

    Perko

    Harmillista  huomata mitä päänvaihdossa on sattunut m.ukolle.  Hoitovirheet ovat hankalat  korjata.

    jupesa

    Mitään pääomavirhettä ei ole. Päätehakkuun yksikköhinta & suurempi kertymä on keskimäärin sen 4000€/ha parempi kuin harsintapuiden uudistuskulujen vähentämisen jälkeen . Saatavalle kantorahalle pitää laskea vaihtoehtoistuotto.

Esillä 10 vastausta, 15,411 - 15,420 (kaikkiaan 15,425)