› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,441 - 15,450 (kaikkiaan 16,932)
1 2 3 … 1 544 1 545 1 546 … 1 692 1 693 1 694

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 30.9.2025, 20:52

    Hesarissa muotoilin tähän Makarovin ajatukseen liittyvän kommentin: ”Suojelua, ennallistamista ja hiilinieluja saadaan kyllä ostettua metsänomistajilta haluttu määrä, jos niille löytyy rahoitus verovaroista ja yksityisiltä hiili- ja luontoarvomarkkinoilta.”

    mehtäukko 1.10.2025, 08:24

    Tästä rahastosta mehtäukko on kyllä rummuttanut. Kyllä tekoja metsiin on vaadittu, mutta yhteisvastuullisuus puuttuu kokonaan.

    Siksipä kalliimmat teokset saavat odottaa.

    metsassa-since1979 6.10.2025, 08:24

    Ukki vainaja hakannut 60-luvun alussa 2 pientä länttiä tiheään siemenpuu asentoon (n.150 kpl/ha) ajanut puut viimeisellä hevosellaan,sen jälkeen kuollut pois.Puut jatkoi kasvuaan ja v.1994 hakkasin puut,ajoin moottorikelkalla,alle oli noussut n.3-4m hyvälaatuinen mänty taimikko.Rungot oli 2:n kertaistaneet tilavuutensa.Myin tyvitukit paikalliselle sahalle laatutyvenä,välitukit sahuutin 6″pelkaksi ja veistin kehikoksi(myin Ruotsiin) ,latvatukeista vielä pienempi hirsikehikko naapurille.

    En tiedä liekö jatkuvaa kasvatusta,mutta läntit ei päivääkään tuottamattomassa tilassa,ei uudistamis kustannuksia ja nyt kasvaa kaunis ensiharvennettu metsä.

    Perko 6.10.2025, 08:47

    Onhan se sinnepäin.  Ensiharvennus on jostain muusta menetelmästä.   Silloin kun metsässä on jatkuvana  tukkipuun hinnalla kasvua yli 5 m3  metsä toimii tuottavana jk menetelmänä.

    metsassa-since1979 6.10.2025, 09:11

    Pakko oli harventaa ,oli niin tiheä.Kuitua ja tulipuurankaa lähti.Jos elinpäiviä riittäisi jatkaisin samaan malliin ukkini heittämän tiedostamattoman esimerkin mukaisesti.

    mehtäukko 6.10.2025, 09:37

    Metsassa-since1979 on selkeä kaksijakoisen metsän tapaus, jollaista tietenkin kannattaa hyödyntää,- ei sinnepäin.  Ehtona hyvälaatuinen kattava taimikko, jonka päältä korjataan ”kasvunsa kasvaneet” ylispuut oikeaan aikaan rahoiksi, on kannattavaa toimintaa.

    Kokenut kaiken tietää 6.10.2025, 22:28

    Joskus onnistuu, itsellä on 3 ha joka hakattiin aukoksi soranottoa ajatelen n 25 v sitten. Siemenpuutakaan ei jätetty. Nyt olisi ensiharvennus kohta käsillä. Mutta aina ei käy näin onnekkaasti, vaikka muokataan ja viljellään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.10.2025, 14:13

    Jatkuvasta kasvatuksesta on olemassa Luontopaneelin raportti.

    Välittömiä hyötyjä esimerkiksi: säästetään uudistamis- ja hoitokuluissa, maisemat säilyvät metsäisinä, kytkeytyneisyyttä tarvitsevat eläimet pääsevät liikkumaan ja vesistöpäästöt voivat olla pienemmät ojituksilla.

    Sukupolvien yli meneviä hyötyjä on vaikea todentaa, jos jk-menetelmä ei edes toimi yhdessä metsikössä niin kauan. Metsätieteen päivillä sivuttiin aihetta. Petri Keto-Tokoi huomautti eräässä esitelmässä mainitusta Vessarin jk-koealueesta, että se on ollut alun perin jaksollisesti hoidettu. Aitoja pitempään jk-mallissa olleita metsiä ei ole hyvin paljon tarjolla havaintokohteiksi.

    Samoin käytännössä: nyt jk-hakkuissa korjataan jaksollisen mallin tuottamaa satoa ja jk-mallin pitkän aikavälin tuotto selviää vasta myöhemmin.

    Metsuri motokuski 24.10.2025, 14:47

    Miten ne vesistöpäästöt voivat olla pienemmät kun kurjen ohjeen mukaan päästöt tulevat koivun lehdistä?

    Kurki Kurki 24.10.2025, 19:06

    Motokuskille: TOC-päästät tulevat kurjen mielestä ”kaikesta biomassasta, joka syksyllä kellastuu ja maassa hajoaa.”

    Hyvä esimerkki siitä on lehtipuiden lehdet, havupuiden neulaset, rantaniityt, maanteiden ojapenkat, pellot, asuntojen piha-alueiden nurmikot puineen yms.

     

Esillä 10 vastausta, 15,441 - 15,450 (kaikkiaan 16,932)
1 2 3 … 1 544 1 545 1 546 … 1 692 1 693 1 694