› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,451 - 15,460 (kaikkiaan 15,460)
1 2 3 … 1 544 1 545 1 546

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 24.10.2025, 19:20

    Petri Keto-Tokoi huomautti eräässä esitelmässä mainitusta Vessarin jk-koealueesta, että se on ollut alun perin jaksollisesti hoidettu. Aitoja pitempään jk-mallissa olleita metsiä ei ole hyvin paljon tarjolla havaintokohteiksi.

    Missä päin tämä jk-metsä on?

    Ilmeisesti aloitettu jaksollisen vanhemman metsän yläharvennuksella ja niitä pitää tehdä useampia ja kestää kymmeniä vuosia ennen kuin jk-metsästä voi puhua.

    Tässä Luontopaneelin linkissä kuvan 9 mukaan jk-metsän simulointi  aloitetaan jaksollisesta ensiharvennuksesta.

    https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2022/04/luontopaneelin-julkaisuja-1b-2022-jatkuvapeitteisen-metsankasittelyn-vaikutukset-luonnon-monimuotoisuuteen.pdf

    Timppa Timppa 24.10.2025, 20:14

    Hyvin onnistuu jatkuva kasvatus piirustustasolla.  Siinä mäntykin alkaa kasvaa suuremman männyn vieressä.  Ainakaan meidän metsissä ei sellaista ihmettä ole tapahtunut.

    Kerran olivat harventaneet tasolle n 150 mäntyä/ha.  Oli saanut rauhasa taimettua.  Ehkä 10 % taimettui  kasvatuskelpoiseksi.  Loppu oli uudistettava.  Kokonaiskasvu jäi heikoksi, koska tuo ylipuumetsä kasvoi huonommin kuin täystiheä metsä.  Eikä ollut uutta taimikkoa kasvamassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.10.2025, 20:23

    Ruoveden Vessarista kerrotaan tällaisessa varsin perinpohjaisessa laskentatoimen (!) opinnäytetyössä sivulta 75 alkaen. Onnittelut Ristolle mielenkiintoisesta teoksesta.

    Risto Kuusakoski: Metsänkäsittelymenetelmät murroksessa

    http://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/153718/Kuusakoski_Risto_opinnayte.pdf

    Itse tottunut ajattelemaan määrämittahakkuun käsittelynä, jossa poistetaan tietyn määrämitan ylittäviä tukkipuita. Vessarin koealueella Erkki Lähteellä oli mukana yksi erikoinen käsittely: määrämittahakkuu jossa kaikki rinnankorkeudelta (1,3 m) läpimitaltaan yli 9 cm:n paksuiset (silloinen kuitupuun minimimitta) puut hakattiin. Astetta mielenkiintoisempi olisi ollut hakkuu, jossa olisi poistettu kaikki tukin minimimitan saavuttaneet puut. Yhdessä käsittelyssä Vessarissa poistettiin kaikki yli 20 sentin läpimitan ylittäneet puut. Lisäksi oli kontrolli ja normaali alaharvennus.

    Tässä kokeessa jatkuva kasvatus tuotti enemmän puuta, kun lähdettiin varttuneesta 250 m3:n puustosta liikkeelle. Tämän koealueen jatkotuotos olisi kiinnostava. Koeruudut olivat pieniä joten en tiedä onko reunavaikutukset saatu pois.

    Husq165R 24.10.2025, 20:29

    Eikös se Tinppa ollut niin, että jos joku (tutkija, toimittaja, joku Risto…) vaikka vain pohtii tai vertailee jotain muuta kuin jaksollista niin motiivinansa on aina kateus!

    Timppa Timppa 24.10.2025, 21:43

    Siinä Sinä Husse olet oikeassa.  Kateellisuus on Suomen suurin voimavara.

    Kokenut kaiken tietää 24.10.2025, 22:30

    Näinhän se on, mutta kun männyt ei kasva siemenpuiden lähistöllä, miksi ennakkoraivauksessa komeimmat aliskasvoskuuset aina on siinä männyn tai koivun tyvellä, melkein kiinni?

    Timppa Timppa 24.10.2025, 23:01

    Johtuisiko tuo siitä, että kuusella on pintajuuret eikä se mänty tai koivu hae vettä jaivan rungon vierestä.

    Jovain Jovain 24.10.2025, 23:11

    Taimettumiselle on luonnolliset syyt, niin on myös jatkuvan kasvatuksen metsälle. Ei jatkuvan kasvatuksen metsien tilanne toivoton ole, niitä on paljon enemmän mitä niitä kerrotaan olevan. Ja ei tarvitse kuin vähän yhteensovittaa, saadaan jo hyviä tuottavia jk metsiä. Ja eihän puhtaat jaksottaisen metsätkään huonoja ole. Tuo 250 motin puusto antaa jo hyvän pesämunan jk metsän kasvulle, paljon paremman kuin lakirajoille hyväksyttävä metsän kasvu.

    Metsuri motokuski 25.10.2025, 05:43

    En tiedä mistä jovain veti tiedon että jk metsiä on enemmän kuin kerrotaan ? Mitä kuskeilta olen kuullut niin ei niiden hakkuut ole suuremmin lisääntyneet.  Se että metsänomistaja ei halua myydä puuta niin ei tietenkään tarkoita että kyseessä on jk metsä.

    Jovain Jovain 25.10.2025, 06:29

    Ns. jaksottaisen metsissä on paljon ominaisuuksiltaan jatkuvan kasvatuksen metsiksi sopivaa metsää ja eihän harsintajulkilausumalla metsänhoidollista harsintaa ole kielletty. Siihen tarvittiin muut syyt 80-luvulla.

Esillä 10 vastausta, 15,451 - 15,460 (kaikkiaan 15,460)
1 2 3 … 1 544 1 545 1 546