Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,511 - 15,520 (kaikkiaan 16,932)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    ”…Asiantuntija ”m.viisas” silmäiltyään arvioi vajaatuottoiseksi ja komensi paljaaksihakkuun…”

    Tällaisten esimerkkien hyväksyminen mo:lta osoittaa tietämättömyyttä kokonaisuudesta. Voi syytellä ihan itseään.

    Juniori Juniori

    Luin palstalta jonkun kokemuksesta jättää männyn siemenpuut lihomaan taimikon päälle x ajaksi, kirjoittaja kommentoi tyylin olevan ikäänkuin JK-kasvatusta. En muista oliko se tässä JK-ketjussa vai muualle (en jaksa käydä yli 15 000 viestiä läpi).

    Asiaan, onko palstalaisilla kokemusta männyn siemenpuiden jättämisestä taimikon päälle ensiharvennukseen asti?
    Jossain kirjoituksessa mainittiin että siemenpuut voisi kaataa ajourille ensiharvennuksessa. Jos siemenpuita on reilusti esim 100 runkoa/ha, eihän ne kaikki voi mitenkään osua ajourien kohdalle tällöin?

    Reilu määrä siemenpuita ja niiden myöhäistetty poimiminen täyttää mielestäni jatkuvapeitteisin kasvatuksen kriteerit vaikkakin se ei mene yhteen vihreiden mielikuvaan JK:sta missä pitäisi olla villisti erirakenteinen metsä kaksijakoisen sijaan ja pelkkää harsintaa.

    Ajatuksia, kokemuksia?

    Panu Panu

    Kokemusta on. Kun tuli ensiharvennuksen aika niin kaikki noin 5 tarjouksen tehnyttä ostajaa hinnoittelivat siemenpuut ensiharvennushintoihin. Lopputuloksena jätin ne pystyyn ja hakkuu ryssittiin sillä tavalla, että siemenpuille tehtiin reilusti tilaa vaikka muu puusto oli eri latvuskerroksessa.

    Noin vuoden kuluttua tuli kirjanpainajahakkuu naapurikuviolle. Myin sen ja siemenpuut samalle ostajalle kuin ensiharvennuksen, tällä kertaa niistä tarjottiin kunnon hinta kun ei ollut enää ensiharvennus (loogista? :-)). Jokaisen siemenpuun kohdalle syntyi pienaukko johtuen pääasiassa enharvennuksessa tehdystä tilasta mutta varmaan siinä meni myös kuitukokoista nurin jonkin verran.

    Juniori Juniori

    Huhhuh onpa älytöntä. Minne päin suomea tämä case sijoittui?

    Kuinka paljon siemenpuita karkeasti oli / ha? Mitä luulet olisiko pienemmilläkin reillä selvinnyt ja vältyttiinkö merkittäviltä korjuuvaurioilta tässä sinun siemenpuupoistossa?

    Panu Panu

    Uudellamaalla, oli varmaan noin 50 siemenpuuta / ha. Korjuuvaurioita ei jäänyt vaan vaurioituneet oli poistettu. Hankalaa se siemenpuiden poistaminen on tuossa vaiheessa mutta parhaiten varmaan menisi ensiharvennuksen yhteydessä niin, että ensin kaadetaan siemenpuu ja sitten harvennetaan ympäriltä. Silloin harvennuksessa poistuu ensimmäisenä ne siemenpuun kaadossa vaurioituneet.

    Juniori Juniori

    Totta. Kuulostaa itsestäänselvältä nyt kun sanoit.
    Muilla kokemuksia?

    Kokenut kaiken tietää

    Paras olisi, jos ne siemenpuut saa myytyä ylispuun poiston hinnalla, ja ajourilta poistuvat menee samaan kauppaan. Eihän se yleensä onnistu, mutta jos on parempiakin kuvioita leimikossa, niin sitten. Toinen vaihtoehto, että ne on laadukkaimpia järeitä puita, jotka menee erityiseen tarpeeseen. Riskiä siinä on joka tapauksessa, varmempi vaihtoehto noudattaa hyvän metsänhoidon suosituksia, saa metkankin.

    Perko

    Miten nuo edelliset selitykset liittyy  palstan otsikkoon?  Voihan aihetta noinkin  häiritä.

    Kokenut kaiken tietää

    Siinä jatkuvassa on aika paljon tulkintaa, ja itsellläkin Tapani teki juuri sellaista jälkeä, jota suositellaan jaksollisen muuttamiseksi jatkuvaan. Naapureilla myös. Ei ne kaikki ole menestyneet ihan kuten mainostetaan. Vaihtelua on paljon. Jaksollinen on varmempi.

    suorittava porras suorittava porras

    Siemenpuut on poistettava heti ,kun alueella on tarpeeksi sirkkataimia ja maassa kunnon lumikertos suojaamassa taimia. Korjuun siirtäminen myöhemmäs korottaa vaurioden riskiä merkittävästi. Pahin virhe on odottaa ensiharvennukseen asti ja yrittää toteuttaa korjuu liian pienellä kalustolla. Siinä tilanteessa pyrkii käymään niin, että puu hallitsee konetta,mutta koneella ei pystytä hallitsemaan kaadettavaa puuta.Tuolloin eivät kaato eikä rungon käsittely ole hallinnassa. Runko on karsittava siinä paikassa ,mihin se sattuu kaatumaan ja jälki on sen mukaista. Järeällä ”traktorilla” käsittely saattaa onnistua ,mikäli rungon saa nostettua pystyssä ajouralle kaadettavaksi ja karsittavaksi. Takuita korjuun onnistumisesta ei voi siinäkään tapauksessa antaa. Tämä on jk-porukalle tuttua”huttua”, mutta eivät sitä tunnusta, vaan syyttävät epäonnistumisesta mielellään vain motokuskia . Fysiikan lakeja ei paraskaan kuski valitettavasti pysty kumoamaan.

Esillä 10 vastausta, 15,511 - 15,520 (kaikkiaan 16,932)