› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,541 - 15,550 (kaikkiaan 15,550)
1 2 3 … 1 553 1 554 1 555

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 3.11.2025, 11:29

    Saa äkeen perään ja puomin nokkaan. Ja näin onnistuu hyödyntää jalostetun siemenen > 20% parempi tuotto.

    Kuten mainittua, talousmetsissä peitteisyys jk:n valttina ei ratkaise mitään paremmaksi. Kaikki muu kasvatukseen ja etenkin korjuuseen siinä on nurinkurista sukan parsimista.

    Timppa Timppa 3.11.2025, 11:45

    Onnistuu äkellä männynsiemenen kylvö. mutta, kuten edellä kirjoitin, niin ei  aina taimettuminen.

    Jk-metsässähän ne aukot ovat vain niin pienikokoisia, etteivät kasva puuta eivätkä taimetu.  Täysin yksinkertaista.

    suorittava porras suorittava porras 3.11.2025, 12:08

    Valitettavastihan on niin, että jk-metsässä poistetun puun tilalle syntyy monesti vain pysyvä aukko- pieni sellainen. Muutaman harsintakerran jälkeen puuta onkin jo vähemmän, kun jaksottaisen ensiharvennusikäisessä metsässä ja puista vapaan tilan osuus hehtaarilla vain kasvaa.

    Luontaista uudistamista käytetään siellä ,missä menetelmän todetaan toimivan. Niissäkin tapauksissa uudistamisen onnistumisprosentti on korkeintaan 60. Jos jatkuvaa kasvatusta tarjotaan yleismenetelmäksi, keskustellaan uudistamisen onnistumisen suhteen vieläkin alhaisemmista luvuista. Kun tähän lisätään korjuun aiheuttamat haasteet ja sen aiheuttama suurempi hiilijalanjälki onnistuneen jaksottaisen menetelmän korjuuseen nähden, löytyy jk-n puolesta varsin niukasti positiivista näyttöä menetelmän taloudellisuudesta.

    Jk on vain harrastelijoita ja laiskoja varten. Minäkin harrastan sitä omalla tontillani. Varmistan kuitenkin sitä ennen, että kaadetun puun tilalle on kasvamassa uusi. Tämä jk-uskovaisilta jää usein tekemättä. Jos asia varmistetaan , käy ilmi, miten työläs jk menetelmänä on ,mikäli aiotaan pitää metsä kasvukunnossa tonttia isommilla pinta-aloilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.11.2025, 12:17

    Jk on tarpeen silloin kun metsällä on muitakin kuin puuntuotannollisia tavoitteita. Jk voi lisäksi tehdä jos siihen sopiva puuston rakenne on valmiina tai helposti kehitettävissä.

    Perko 3.11.2025, 12:35

    # A J ; ”metsien inventoinnin ajantasaisia kasvutuloksia”.  Ne lopulliset tulokset hyödystä näkee  varmimmin verottaja tiedoista.  Mittään äkkirikastumista ei niissä näy!   No , poikkeus on viitostien varrella.  Jotta semmoiset harmit siitä valtion siunaamasta harhasta. Sukuplvelta toiselle verotusta samoista puista.  Yli puolet kasvuajasta oli nollatuotossa  ja nyt sen kuitu- ja lämpöjakeiden myötä vain karkaa enemmän pakkaselle.  Ymmärrykseen ei välttämättä tarvitse laskutaitoa.  Usko  pittää olla luja jos paljaaksihakatulla on tuotanto huipussaan!

    Timppa Timppa 3.11.2025, 12:55

    Jos ihmisille kerrottaisiin jk:n syvin olemus siis, että tuloksena on lahovikaisia kuusikoita, koska lehtipuut ja männyt eivät ala kasvaa jk-metsässä, niin jk jäisisi muutaman omaperäisen tyypin leikkikentäksi.

    Rane2 3.11.2025, 13:15

    ”Voisit  selvittää miten he  hallitsevat talouttaan  etkä arvailla.”

    No kun Arvometsä teki alkuun sitä jk-hakkuuta niin korjuutyönjohtaja vähän tuskitteli kun tukkia ei tule niin paljon kuin vaatimus olisi.Myös korjuuohjeessa oli määräys että rinnankorkeudeltaan alle 15 senttiseen puuhun ei motolla kosketa.

    Toisella korjuukierroksella alkoi kuitupuun teko jo kiinnostaa,ensiharvennuksetkin tehtiin ihan alaharvennusperiaatteella.Aukkohakkuut äestettiin ja kylvettiin.Raha on semmoinen konsulentti että turhat periaatteet karisevat…

    mehtäukko 3.11.2025, 14:57

    ”… Ymmärrykseen ei välttämättä tarvitse laskutaitoa.  Usko  pittää olla luja jos paljaaksihakatulla on tuotanto huipussaan!..”

    EDIT Ränsistyneen jk-hatelikon venyttely se vasta onkin ”tuotantoa huipussaan”, sillä harvan hatelon heinittyminen, puiden kaatuilut ja ötökät sekataimettumisen odottelussa ei varmaan maksa mitään, mutta ymmärtää lapsikin.

    Jovain Jovain 3.11.2025, 16:22

    Kovin on tallintakana puuntuotto mennyt olemattomaksi, ei uskoisi mutta kun lukee. Määrämittaharsinnasta lienee kysymys, jos 15 senttiä on annettu ”lakirajaksi”. Aikoinaan harsintajulkilausuma kirjoitettiin saman suuntaisista syistä, vaikka silloin noudatettiin paljon korkeampia rinnankorkeusläpimittoja. Tällaisia tuloksia nykyinen vapaakasvatus kuitenkin tuottaa ja ei auta. Jos lähtökohdat ovat väärät, lopputulos on sen mukainen. Tuskin kuitenkaan voidaan suositella, mutta metsänhoito on myös tarkkaa puuhaa. Ei voi roiskia sinne tänne?

     

    Rane2 3.11.2025, 17:05

    ”Määrämittaharsinnasta lienee kysymys, jos 15 senttiä on annettu lakirajaksi.”

    No tuosta en tiedä mutta hakkuuohjeet olivat firman omistajien Timo Kujalan ja varmaan erityisesti professori Timo Pukkalan aivoriihestä lähtöisin…

Esillä 10 vastausta, 15,541 - 15,550 (kaikkiaan 15,550)
1 2 3 … 1 553 1 554 1 555