› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 9 vastausta, 15,591 - 15,599 (kaikkiaan 15,599)
1 2 3 … 1 558 1 559 1 560

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jupesa 6.11.2025, 15:34

    Jk-firmat perustaa teoriansa jk:n paremmasta tuotosta vertailuissa jatkuvien kiertoaikojen summafunktioon. Sillä saadaan näyttämään tasaikäinen kasvatus hyvin kalliiksi . Käytäntö ei kuitenkaan tue sitä.

    mehtäukko 6.11.2025, 15:40

    Eikös täällä joku jostain 60 vuoden utopisista horisontista höpissyt? Miten jk voi maksimoida metsän tuoton? Kun länttiä yritetään ppa 10 asennossa saada taimettumaan, aikaa kuluu ja heinittyy, eikä harveikko osaa olla kaatuilematta, mikä on lopputulos?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.11.2025, 16:12

    En tiedä mihin firmat perustavat kun en ole laskelmia nähnyt. Olisiko jupesalla jokin lähde tsiikailtavaksi? Pukkala ja Kujala laskivat YLE-jutussa 48 vuotta eteenpäin.

    Metsuri motokuski 6.11.2025, 16:14

    Kysyit perko mihinkä minun mielipiteeni perustuu jk metsien taimettumisesta. Olet oikeassa siinä että metsät kyllä taimettuu kun aika jana on vain riittävä. Siitä on osoituksena Suomenkin metsien metsittyminen jääkausien jälkeen.  Nyt on vain perko kyse siitä metsittyykö (taimettuuko) metsä sitä myöten kun sitä hakataan. Vielä sitä ei ole osoitettu tarpeeksi luotettavasti kaikille maapohjilla.  Joten kannattaahan tätä väittelyä harrastaa kun mitään faktaa ei ole olemassa.

    mehtäukko 6.11.2025, 16:25

    140 ärrä: ..”Harvennuksen ajourilla ei vieläkään kasva juuri muuta kuin saniaista ja satunnaisia kitukasvuisia leppiä ja pihlajia, istutuskuuset taas on parimetrisiä..”

    Kuten mainittua, erilaisia hakkuiden uria ja laitoja on tullut ajeltua satoja kilometrejä. Männyn ja rauduksen taimet ovat aina lähes nollissa, kuuten tatteja ilmaantuu ja aniharvoin kattavasti johonkin kierron aikana. Siis taimettumisen epävarmuus ja pitkä aikajana ovat vallitsevia.

    Jovain Jovain 6.11.2025, 17:22

    Jostain syystä jk metsän taimettuminen ja metsän uusiutuminen ymmärretään väärin ja sitä pidetään lähtökohtana. Eihän se mene niin, että ensin tehdään toimenpide ja sitten katsotaan, taimettuuko uusiutuuko. Lähtökohta on väärä, näin myös suosituksissa edellytetään ja voi olla, että tällä turvataan jaksottaisen metsänhoidon jatkuvuus. Jk metsänhoidon edellytys on esim. valmis taimikko ja metsän uusiutuminen ja vasta sen jälkeen tehdään toimenpide. On olennainen osa metsänhoitoa, mutta jos jaksottainen metsänhoito pidetään etusijalla, näin se sitten menee.

    Metsuri motokuski 6.11.2025, 17:26

    Nyt kyllä olet jovain ihan ”ulkona”. Kyllä se taimettuminen pitää olla jatkuvaa. Sehän on jk metsän perusedellytys. Tuolla sinun mallillasi metsä pikkuhiljaa harsitaan ”kuiviin” ja sitten uudistetaan kokonaan.

    Ei ole ihme että keskustelua syntyy kun toinen kirjoittaa ”äidistä ja toinen tyttärestä ”.

    Nostokoukku 6.11.2025, 17:49

    Joutavaa jankkaamista yli puolitoista tuhatta sivua. Kun lukee sivun viisi ja hyppää suoraan sivulle 1560, niin huomaa, että mitään uutta ei  ole saatu kaivettua esiin. Vain poterot ovat syventyneet. Antakaa olla ja tulkaa onnellisiksi kukin omissa metsissään, kasvatustavasta riippumatta.

    jupesa 6.11.2025, 17:56

    Ei ole antaa linkkiä. Se 48 vuoden kasvatus Ylen jutussa oli täyttä propagandaa.

    Mm. Pukkilan aiemmat vertailut perustui juuri NNA-laskelmiin ja tasaikäisen kasvatuksen määrittämiseen mahdollisimman epäedullisiksi esim. tekemällä harvennukset aina alaharvennuksina ja uudistuskulujen maximoimiseen. Lähtökohtana oli Tahvosen laskelmat jatkuvien kiertoaikojen summa-arvoilla.

     

Esillä 9 vastausta, 15,591 - 15,599 (kaikkiaan 15,599)
1 2 3 … 1 558 1 559 1 560