› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 16,932 vastausta, 157 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 9 tuntia sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 15,821 - 15,830 (kaikkiaan 16,932)
1 2 3 … 1 582 1 583 1 584 … 1 692 1 693 1 694

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 19.11.2025, 21:44

    Menetelmään on hyviä kirjoja kirjastossa ja netissä tutkijoilta vahvasti  tosi -tietoa. Hyvä on opetella itse määrittämään kasvut seuraan hakkuuseen.  Jk suurimpia haittoja on asiaan riitaisesti ja tietämättömiä suhtautuvia selittäjiä ei just muuta miinusta.

    Jo seuraava selittää arvauksiaan ja roskakuskin palkkojaan. jäljelle siinä jää tuottamaton pohja.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 19.11.2025, 21:58

    Taitaa olla maaperän ja kasvupaikan sijainnista johtuvia eroja puunkasvussa. Jk sopii heikkotuottoisille maille, jaksollinen reheville. Itsellä Etelä-Savossa maat valtaosin reheviä tuoreita tai lehtomaisia kankaita. Jolloin uudistamiskulut ovat suhteessa hakkuu tuloon matalahkoja. Usein latvusmassalla saa uudistamisen kustannukset maksettua, bonuksilla ensimmäinen varhaisperkaus. Sen jälkeen raivaus, joskus kaksi, niin uusi metsä kasvaa.

    Jos täällä viimeinen aukko on tehty yli 45 vuotta sitten, niin jo sillä kuviolla on puuta kasvanut vähintään 350 kuutiota kyseisessä ajassa.

    suorittava porras suorittava porras 19.11.2025, 22:07

    Perkon kommenttiin…

    Nyt keskustellaan käytännöstä . Ei teorioista.

    Jaksottaisen menetelmän avulla on hakkuiden lisääntymisestä huolimatta pystytty lisäämään puustopääomaa 35%:lla vuodesta 1990.  Perko voisi näyttää käytännössä miten omat metsät ovat kehittynyt vastaavalla ajanjaksolla ja oletko pystynyt kasvattamaan hakkuumääriä samassa suhteessa. Hakkuumäärät valtakunnassa ovat kasvaneet 1980- luvun lopulta tähän päivään 40 milj. kuutiosta lähes 80 miljoonaan kuutioon . Tästä huolimatta puustopääoma kasvaa. Jk:n puolella kasvaa vain puusta vapaa pinta-ala uudistumisongelmien seurauksena.

    Perko 19.11.2025, 22:28

    Jkssa ei ole olemassa mittään ” puusta vapaa pinta-ala uudistumisongelmien seurauksena.” Ovat operoineet jo 80 vuotta sitten jk:na kasvaneilla puilla  ja latoneet niitä pinoon  aukoiksi.  Siitä ovat ne taimettomat ahot.  Jk mehässä kasvaa  aina puita eikä niitä hävitetä paljaaksi. Se pimeys teissä  metsästäjä porukalla yleisesti on pinttynyt umpiluuhun.  Vain  A Jn rajoitus estää nimittämästä  m…uksi.  Paljaaksi hakkuista ei ole  juuri tukinlisää kertynyt  pelkkää kuitua enimmäkseen tappiolla, nytkin keskikasvu on 5 mottia hehtaarilta yhteensä.  Suorittavan tunkemilla argumenteilla kirjoitan vastaukset hänelle.  Jos ei miellytä niin  harppaa sinne aukon puolelle tekemään riitaa.

    metsassa-since1979 19.11.2025, 22:33

    Suomi on pitkä maa ,joten puuston kasvussa paljon eroja jo senkin takia.

    Omat tilukseni Kainuussa,valta osin kuivahkoja kankaita ja turve kankaita,95prossaa mäntyä.

    Ei täällä tuommoisiin tuotoksiin päästä ja huonosti hakkuutähteet kaupaksi täällä menevät.

    Jovain Jovain 20.11.2025, 07:27

    Ei metsänhoito hukkaan ole mennyt, mutta jaksottainen valtamenetelmänä voi sitäkin olla. Paljon on vajaatuottoisia ja hoitamattomia metsiä. Kerrotaan myös, että hakkuumäärät ja puusto ovat lisääntyneet. On kysyttävä myös, minkälaiset hakkuut ja minkälainen puusto ovat lisääntyneet? En lähtisi laittamaan jk metsänhoidon syyksi ja paljon on myös kauppatavalla vaikutusta. Saa olla vielä isäntä omassa metsässään?

    jupesa 20.11.2025, 07:39

    Metsä menee vajaatuottoseksi, kun sinne tehdään jk-hakkuu taimikon syntymistä varten. Mm. siitä johtuu heikko kiertoajan kasvu. 20-30 % heikompaa kuin tasaikäisessä metsässä. Kasvumenetyksestä johtuu myös heikompi tuotto. Hyvä tukki% ei tuo vielä euroja kassaan; kokonaistuotto ratkaisee.

    mehtäukko 20.11.2025, 07:56

    ”..Ei metsänhoito hukkaan ole mennyt, mutta jaksottainen valtamenetelmänä voi sitäkin olla. Paljon on vajaatuottoisia ja hoitamattomia metsiä…”  on sitä entistä Jojon jargonia.  Jos joku onneton jättää sen jk-hatelikkonsa hoitamatta, siellä se vasta ajan kuluessa kaaos on. Ja syy on edelleen tekijöiden saamattomuuden.

     

    Jovain Jovain 20.11.2025, 08:39

    Hyvä Jupesa, toivottavasti tämä on tässä, kannattaako tällaisesta itsestään selvästä asiasta inttämistä jatkaa?  Kun vaihtoehto on se valmis taimikko ja uusiutuva metsä. Eihän ole mitään järkeä siinä, että luontaista metsänhoitoa suositellaan paljaaseen maahan. Menetetään vuosikymmeniä aikaa, siinäkin tapauksessa, että onnistutaan taimikko saamaan. Ja voitetaan vielä enemmän aikaa, jos valmis taimikko tai kehityskelpoinen metsä on olemassa.

    Perko 20.11.2025, 08:42

    # jupesa,  kasvun menetyksestä on  selkeä näyttö 60 vuoden tulon hiipumisesta. Aukoista ei ole  tullut  tuottoa, yrittäisit katsoa  ja hieman päätellä eroa 20 – 30cm  jatkuvan tukkimetsän tuottoa  30 vuoden horsman ja heinikon  tulolla.  Puuton mehtä tuotto hiipuu täydellisesti ja menee miinukselle!    Ihan kuin muistisi fuskaisi, mie  kirjotin tästä tutkitun tiedon äskettäin.

Esillä 10 vastausta, 15,821 - 15,830 (kaikkiaan 16,932)
1 2 3 … 1 582 1 583 1 584 … 1 692 1 693 1 694