Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,831 - 15,840 (kaikkiaan 16,922)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • jupesa

    ”Tutkittu tieto ” on jk-firmojen propagandaa. Mitään 60 vuoden tuottamatonta kautta ei ole. Ei noilla väitteillä ole mitään totuuspohjaa. Muistan kyllä mistä esim. 60 v:n tuottamattomuusaika on peräsin. Ns.tutkimuksesta korpikuusikon kasvatusvertailusta. Mulle on turha esittää mitään ”tutkimustuloksia” jotka ei perustu oikeisiin tutkimuksiin . 50 vuoden kokemus ja 6 vuotta metsäalan koulutusta ei ole menneet hukkaan.

    suorittava porras suorittava porras

    Joopa joo. Se jatkuva ei valitettavasti toimi enää siinä vaiheessa, kun ei ole taimia ja alkaa loppua hakattavat puut . Tämän takiahan se metsälakikin aikanaan laadittiin.

    Kymmenen vuotta sitten lakia löysättiin ,mutta kun vaikutukset on nähty, lakia päivitetään sen verran ,että uudistamisen  (koskee myös jk:ta) jälkeen pitää hakatulta alueelta löytyä määräajassa vakiintunut ja kehityskelpoinen taimikko . Jos ei löydy, on mo:n ryhdyttävä sellaisiin toimiin, että löytyy. Ennen tähän oli varsin toimiva sapluuna. Puut myyntikieltoon niin pitkäksi aikaa, että elinkelpoinen taimikko oli todettavissa.

    Ymmärrän varsin hyvin tämän muutamien nimimerkkien kielteisen asenteen istuttamalla tapahtuvaa uudistamista kohtaan. Kun puukaupat ovat jumissa ja joudutaan lain määräämänä istuttamaan taimet vuosia heinää kasvaneelle arolle, ei puhuta aivan pienestä haasteesta. ( nimimerkillä omakohtaista kokemusta on).

    Ei se jatkuvan kasvatuksen yrittäminen edellisen metsälain voimassa ollessakaan tavatonta ollut. Tehtiin korpikuusikoihin siemenpuuhakkuita ajatuksella, että alue taimettuisi. Ei tullut taimia, mutta puut olivat muutamassa vuodessa pitkin pituuttaan . Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi korjata jäljelle jäänyt puusto, muokata ja istuttaa. Silloin oli pakko aloittaa alusta paljaalta maalta kalleimman mukaan. Kyseinen tapahtumasarja ei ollut tavatonta kivennäismaillakaan. Siemenpuukuusikkoon ilmestyi vain heinää ja lepikkoa taimien asemasta. Sen jälkeen seurasi edellä mainittu tapahtumaketju. Tuulelta säästyneet puut myyntii halvalla ja uudistaminen kalliilla valmiiksi heinettyneelle ja vesakoituneelle maapohjalle. Siinä riitti työmaata ja hammastenkiristelyä. ”Tositamppaajat” löytyvätkin siitä porukasta ,jotka paikkailevat jk:n epäonnistumisen jälkiä. Edelliset tapaukset  ovat esimerkkejä kohteista ,jotka hakkasin isäntien toimeksiannosta  siemenpuuasentoon ja kävin myöhemmin parsimassa jäljet. ”Viimeisenä palveluksena” jk- metsiin tehtyjä avohakkuita on kertynyt kokemuskenttään lukuisia.

    Jaksottaisella menetelmällä toimineet korjaavat metsistään jo toista satoa siinä vaiheessa ,kun finaaliin päätyneen jk-metsän uusi puusto on hädin tuskin kuitupuun mitoissa venähtäneiden uudistushommien seurauksena. On varmasti katkeraa katsella ,kun osaavammat ovat pysyneet tuplaamaan puunmyyntitulonsa ja metsänsä puustopääoman 50 vuodessa ja itse on jäämässä entistä kauemmas jälkeen. Menestys vaatii toki jonkin verran työtä, mutta paljon vähemmän verrattuna siihen ,että pidetään maata ( jk-uskonnon varjolla) tuottamattomana ja tehdään mahdolliset korjaukset liian myöhään. Silloin ”tamppaamisesta” voi saada traumoja ja rakkoja kämmeniin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovain: voitetaan vielä enemmän aikaa, jos valmis taimikko tai kehityskelpoinen metsä on olemassa

    Perko: Puuton mehtä tuotto hiipuu täydellisesti ja menee miinukselle!

    Jos metsässä on valmiina erirakenteisuutta, siihen voi hyvin tehdä yhden tai kaksi jk-hakkuuta. Jos tänä aikana ei ole syntynyt alikasvosta, kannattaa siirtyä jaksolliseen malliin eli avohakata. Nuorta metsää voi sitten alkaa kehittää jk-metsäksi säätelemällä puulajisuhteita ja tiheyttä.

    Vai mitä sanoo raati?

     

     

    suorittava porras suorittava porras

    Noin voi toki tehdä ,mutta termi ”metsätalous” on siinä vaiheessa unohdettava. Kysessä on vain huonosti tuottava harrastus. Samaa sarjaa ,kun hevosenpitokin monen kohdalla on. Rattailla pitää istua ahkerasti ja tehdä työtä, että saa edes omansa pois. Kun jk:een verrataan, siellä ulkotöitä vierastetaan eikä saada edes kuluja katettua.

    mehtäukko

    ”…kasvun menetyksestä on  selkeä näyttö 60 vuoden tulon hiipumisesta. Aukoista ei ole  tullut  tuottoa…”    Fanaattisen trollin propagandaa.

    Metsuri motokuski

    Minusta mehtäukko aiemmin laittoi tosi hyvän linkin podista jossa tätä asiaa käsiteltiin.  Siinä olivat tunteet ja periaatteet unohdettu. Yleensä järkevä keskustelu on aina vaikeaa kun ollaan niiden ajatusten äärilaidoilla kuten perko ja osin jovain on jk osalta sekä muutama muu jaksottaisen osalta. Tästä jostain se keskitie löytyy. Yleensä kun ääripäät keskustelee niin lopuksi se menee henkilökohtaisuuksiin joka ei ainakaan paranna keskustelua. Uskon että jk:sta on kaikki järkevä sanottu pariksi vuodeksi.

    Timppa Timppa

    Jos metsässä on valmiina erirakenteisuutta, siihen voi hyvin tehdä yhden tai kaksi jk-hakkuuta.

    Meillä on entinen hakamaa talon lähellä ja sitä on tietysti aikanaan käsitelty hakemalla puuta eri tyyleillä.  Siihen on 20 vuoden välein aika onnistuneesti tehty kaksi yläharvennustyylistä harvennusta, joita joku voisi kutsua vaikka jk-hakkuuksi.   Aloitettiin sekametsästä ja on päädytty lähes pelkkään männikköön.  Tilanne  on tällaiselle rehevän paikan kuviolle  tyypillinen.  Uutta taimikkoa ei ole syntynyt.  Seuraava hakkuu on pakko tehdä uudistushakkuuna.

    Ensimmäisen harvennuksen yhteydessä tehtiin pienaukko paikkaan, jossa kasvoi ikääntyneitä koivuja.  Maa muokattiin ja istutettiin kuuset, jotka harvennettiin 25-vuotiaina.  Alkuvaiheessa aukkoon kasvoi todella tiiviis vatukko, joka piti perata 2 kertaa kesässä.  Ilman istutusta ja perkauksja paikalla kasvaisi joitakin hirvien runtelemia pihlajia.

    mehtäukko

    Olelliset asiat on jo seulottu moneen kertaan. Eräässä vaiheessa totesin jo asian käsitellyn, mutta eikös kaksoset kaivaneet myyrien lailla uutta kuoppaa,- tuloksetta.

    Miksi tyypit eivät voi näin selkeistä asioista lopettaa jankutusta? Ovat varmaan kaupan kassalla samanlaisia..!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yritetään vielä hetki. Puhutaan numeroista. Edellä Jovain, suorittava porras ja Timppa kirjoittivat taimettumisesta ja heinittymisestä. Mikä on kokeneiden jk-harjoittajien mukaan se pohjapinta-ala, jossa tulee taimia eikä heinää?

    Ollaan vaikkapa mustikkatyyppiä rehevyydeltään vastaavalla aikoinaan ojitetulla turvekankaalla, joita löytyy maastamme paljon. Voitanee unohtaa metsälain lakiraja 6 – 10 m2/ha. Palosaaren esitelmässä puhuttiin tasosta 12 – 14. Jovain on kirjoittanut, että pitää operoida korkeammilla puustopääomilla.

    Kuinka korkeista jk-hakkuun jälkeen jäävistä pohjapinta-aloista puhutaan, ja mikä voisi olla pohjapinta-alan vaihteluväli? Metsäalueesta osa voi olla enemmän taimettumiseen ja taimikon kasvatukseen tähtäävää ja osa enemmän puukuutioiden tuottovaiheessa, joten vaihtelua sallitaan, mutta ainakaan tuon Osmon alarajan alle ei siis kannata mennä.

    Metsuri motokuski

    Minun puolesta voitte vapaasti yrittää. Jos on ”juntta kommunisti” niin vaikea siitä on puhumalla saadaa miksikään muuksi.  Näin vertsauskuvallisesti.

Esillä 10 vastausta, 15,831 - 15,840 (kaikkiaan 16,922)