› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 16,169 vastausta, 152 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 22 tuntia sitten Pete toimesta.
Esillä 10 vastausta, 15,991 - 16,000 (kaikkiaan 16,168)
1 2 3 … 1 599 1 600 1 601 … 1 615 1 616 1 617

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 30.11.2025, 07:43

    Niin se on, nähdään mieluummin kulueränä ja sitä se tietenkin on, jos ei uudistu. Ei myöskään nähdä korkotuottoa ja metsän arvoa, vaikka vähintään 2/3 osaa puustosta tuottaa korkoa koko ajan, jatkuvasta myynnistä huolimatta.

    jupesa 30.11.2025, 07:56

    Tasaikäisen päätehakkuun jälkeen kantorahatulon erotus tuottaa korkoa korolle ja samaan aikaan uusi puusto kasvaa jatkuvasti Motteja lisää. Tämä on siis vertailussa jk:een samalla kohteella. Usein ei ole edes mahdollisuutta tehdä harsintaa, jos on tarkoitus kasvattaa metsää tuottavasti. Mutta myös useimmissa tapauksissa joissa olisi myös jk mahdollista on tuloksekkaampaa tehdä päätehakkuu ja sijoittaa erotus tuottavasti.   Uudistaminen jalostetulla alkuperällä on osa sijoitusta.

     

    Jovain Jovain 30.11.2025, 09:19

    Ei ole mitään kantorahatulon erotusta. Ei ole myöskään pakko tehdä pystykauppaa ja hoitaa metsiään jaksottaista metsänhoitoa. Palvelee huonosti jk metsänhoitoa, tapoja on muitakin. Otan mieluummin korko ja myyntitulon jatkuvasta jk metsän kasvu- ja myyntitulosta. Tulee helposti tuplat, verrattuna johonkin keskiverto jaksottaisen tuottoon.

    jupesa 30.11.2025, 09:20

    Eläpä sotkeudu asiaan kun et siitä mitään ymmärrä.

    Jovain Jovain 30.11.2025, 09:54

    Jk myynneistä myös on muodostunut erotusta ja sinne päinvastastaiseen suuntaan. Tässä on jotain korruption tai kartellin tapaiseen viittaavaa. Et kai ajattele yläharvennus myyntejäsi tai pystykaupan jk myyntejä, pysyvästi alempaan ”jk hinnaston” mukaisiin myynteihin.

    mehtäukko 30.11.2025, 10:20

    ”…Tässä on jotain korruption tai kartellin tapaiseen viittaavaa..”  tyypillistä Jojon trollimaista salaliittoteoriaa. Tätähän tämän aloituksen vanutus enää puuttui.

    Timppa Timppa 30.11.2025, 11:15

    Ei ole mitään kantorahatulon erotusta. Ei ole myöskään pakko tehdä pystykauppaa ja hoitaa metsiään jaksottaista metsänhoitoa. Palvelee huonosti jk metsänhoitoa, tapoja on muitakin. Otan mieluummin korko ja myyntitulon jatkuvasta jk metsän kasvu- ja myyntitulosta. Tulee helposti tuplat, verrattuna johonkin keskiverto jaksottaisen tuottoon.

    Tarkoitatko, että saat harsintapuista saman hinnan kuin päätehakkuusta.  Jos niin on, saat päätehakkuusta tosi surkean hinnan.

    Jos saat tuplamyyntitulot, niin se on mahdollista vain myymällä puuta tuplasti enemmän.  Kannattavuuteen pitää ottaa huomioon myuös tasearvon muutos.

    Olet Jovain tyuypillinen esimerkki siitä, ettet osaa laskea metsäsi todellista tuottoa.   Oletko koskaan huomannut, ettei hakkaamasi puun tilalle kasva uutta puuta.  Mitä siitä pitäisi ajatella?

     

    jupesa 30.11.2025, 11:30

    Yläharvennuksen kantohintaetu on jk:n verrattuna n. 5 € motilta. Päätehakkuun vielä enemmän. Suurin osa hintaerosta tulee kuitenkin päätehakkuun suuremmasta ha-kertymästä. Pitää opetella korkolaskut ensin ennen kuin tulee kertomaan satuja jk:n paremmasta korkotulosta.

    Perko 30.11.2025, 11:32

    Metsässä on yksi  kiistoista koskee tuottavuutta. Kuinka sitä pitäisi mitata? Taloustieteen oppikirjat tarjoavat työkaluja: pääoman tuottavuus, kokonaistuottavuus. Mutta käytännössä monella metsänomistajalla on vahva mielikuva tuottavuudesta – paljaaksihakkuu ja usko siihen, mikä on kannattavaa ja mikä ei. Mielikuvassa eri-ikäisen metsän näkeminen, sen vertailun tuntemus ja tamppaajan silmä ovat ehdoton totuus. Tämä näkemys on usein vankempaa kuin mikään laskelma, ja se kykenee hylkäämään monimutkaiset simulointimallit ilman peruskoulun matematiikan oppiarvoja.

    Mutta mitä tapahtuu, kun nämä maanläheiset näkemykset kohtaavat kiihkon? Latinaksi sitä kutsuttaisiin sanalla ”………” – sitkeydeksi. Mutta keskustelussamme se on usein muuttunut sillä nimittelyksi, joka tuomitsee kaikki muut mittarit paitsi oman aukon, ja pitää kiinni ainoastaan ostaen jalostetusta taimesta. Lopulta on häipynyt itse metsien tavoite, yrityksestä on pelkkää aukkoa jäljellä.

    mehtäukko 30.11.2025, 11:58

    ”..Mielikuvassa eri-ikäisen metsän näkeminen, sen vertailun tuntemus ja tamppaajan silmä ovat ehdoton totuus. Tämä näkemys on…”

    Siinä sitä harhaluulo-oppia oikein mustaa valkealla!

    Osatekijöiden heikkous menettelyissä ja rosvotut kannattavuustuotot yläharvennuksella jk:n tuotoksi, on pudottanut pohjan jk:lta.

Esillä 10 vastausta, 15,991 - 16,000 (kaikkiaan 16,168)
1 2 3 … 1 599 1 600 1 601 … 1 615 1 616 1 617