› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,101 - 16,110 (kaikkiaan 16,928)
1 2 3 … 1 610 1 611 1 612 … 1 691 1 692 1 693

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 8.12.2025, 09:02

    Miten Metsäkeskus muuttaa omaa ideologiaansa?  Yksityisten   porealismetsä  osaa toimia ja on kasvanut metsäkeskuksen johtajan neuvoitta tähänkin asti.  Eri-ikäistä metsän  menetelmää   ei ole missään puoluekokouksessa  äänestetty.   MK Johtajalle  on aukoissa ja niissä tuhotuissa miljoonissa hehtaareissa käskyttämistä joita sieltä on pakotettu tekemään.

    Syvin perusta kasvuhalulle on evoluutio. Kasvien on kasvettava tarpeeksi suuriksi tai saavutettava lisääntymiskykyinen vaihe (tuottaakseen siemeniä tai itiöitä) varmistaakseen lajin jatkuvuuden seuraavassa sukupolvessa. Kasvu on siis eloonjäämistaisteluun liittyvä välttämättömyys.

    Kasvien kasvu on biologinen imperatiivi, joka on juurtunut syvälle niiden perimään itseään korjaavaksi algoritmiksi ja jota ylläpitävät jatkuvat biokemialliset prosessit ja ympäristön resurssit.

    isaskar keturi 8.12.2025, 09:10

    Hmm…nyt viimeistään kyllä kannattaisi Perko tarkistaa osaamisensa alan perusteista. MK:n valta rajoittuu lähinnä aukon teon rajoittamiseen ja aukon metsittämisen pakottamiseen ja näiden valvontaan. Nykyisellään MK lienee viimeinen taho joka on painostamassa tai pakottamassa aukkohakkuuseen. Jos vaikka avaat lain Metsäkeskuksesta ja metsälain.

    Nykylainsäädännössä on lähinnä aukon teon rajoittavia määräyksiä. Ei taida löytyä yhtään, joka suoraan pakottaisi aukkohakkuuseen, joten ei kyllä löydy myöskään viranomaista, joka voisi tällaiseen pakottaa.

    Perko 8.12.2025, 09:27

    Tuholle syyllistä haetaan nyt muutamasta jk metsästä joissa on puuta yli keskimääräisen metsiemme ja kasvu reilusti kaksikertaa parempi/ ha.

    Palautetaan keskustelu propsintuotavuuteen ja istutushysteriaan. Tulos  on nöyryyttävä kun metsien kasvu on alle 5 mottia hehtaarilta ja arvopuuta myyntiin tukkia ei saada.  Sotakorvausten jälkeenkin oli metsässä sahapuuta  yli 50 %.  Aukoista nyt ei ole  sitä myytävissä.

    Timppa Timppa 8.12.2025, 11:00

    Annamari Lauren suhtautuu varauksella jatkuvapeitteiseen kasvatukseen turvemailla, siinä MT:n isossa jutussa jatkuvasta kasvatuksesta.

    Epäilemättä hän tuntee suot hyvin.  Minun otanta on pieni, mutta sen tiedän, että toiveajattelua on väittää, että kaikilla soilla jatkuva kasvatus onnistuisi.  Eräs esimerkki on saarijärveläinen karhunsammalta kasvava korpi,, jossa sammal estää taimettumisen.

    Toinen esimerkki on muuramelainen räme, jossa kasvaa monenlaista alikasvullisuutta, mutta vain määttäissä olevat istutusmännyt.  Luontasisia mäntyjä ei ole syntynyt edes jättömäntyjen viereen,

     

    Perko 8.12.2025, 11:28

    Niin,  onko sinne suolle aukon voinut tehä?   Siihen aukko on  just sopiva.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/9bf8abb5-33e4-417f-86a0-7363bc5a52e3?utm_medium=jaa-artikkeli&utm_source=kopioilinkki&utm_campaign=artikkelin_alku

    mehtäukko 8.12.2025, 14:27

    MT artikkeli:

    ”…Lukuisista tutkimuksista huolimatta tieto jk:sta on epävarmaa ja perustuu suurelta osin mallinnuksiin pitkä-aikaisten havaintojen puuttuessa. Yhden tekijän muutos voi kääntää tulokset päälaelleen. Esim. tuoreen tutkimuksen mukaan metsänjalostuksen tuoma kasvunhyöty kallistaa taloustuloksen useimmissa metsissä jaksollisen kasvatuksen eduksi. Aiempiin mallinnuksiin jalostushyötyä ei ole sisällytetty..”

    Kun siis pelkkä jalostushyöty on jo näin ratkaisevaa, kuinka paljon vaaka kallistuu jaksolliselle, kun otetaan huomioon tosiasialliset muut seikat:

    1.vältetään metsämaan maho tyhjäkäynti taimettumattomana

    2. kasvupaikalle sopivimman monipuulajin uudistus

    3. vesitalouden ja teiden kunnostus muokkauksessa

    4. muokkauksen kokonaisedut

    5. puukaupan ajoitus kysyntään ja parhaaseen hintaan

    6. selkeät, hallittavat hoito, kasvatus, ja korjuu-menetelmät, jossa kierto-aikana puusto ei ehdi sairastua ja maasto säilyy tuottavana.

    jupesa 8.12.2025, 16:00

    Kun korkotuotto otetaan mukaan ja uudistuskulut vähennetään päältä, tasaikäinen metsänhoito on pääsääntöisesti ylivoimainen tuottavuudeltaan  suhteessa harsintaan. Piste.

    Timppa Timppa 8.12.2025, 19:19

    Minä olin Norokorven opastamalla käynnillä hänen ohjeidensa mukaan 8 vuotta aiemmin hakatussa jk-metsässä.  Kuten ole moneen kertaan kirjoittanut, niin lievän harvennuksen jälkeen ei ollut syntynyt uusia taimia.

    Voimakkaan harvennuksen jälkeen ajouriin oli syntynyt uusia taimia.  Harvaan asentoon jätetyt kuuset olivat alkaneet harsuuntua.

    Perko 8.12.2025, 19:54

    Timpan kertomana 45 € tukkipuineen motilta aukosta ja vuosi tuotto jää olemattomiin kun korkokulut otetaan mukaan. Sellaiset juhlat ne paljaaksihakkuut tuottivat.

    Maaseudun Tulvaisuudesta voi lukea , on kuvakin (jos lukeminen ei luonnistu) kuinka jk homma toimii käytännössä. Läpi Suomen on siirrytty käyttämään pysyvää metsä josta saa monimuotoista hyötyä ja hyvähintaista myyntiä. Jk lisäys on ollut hakkuissa vahvaa ja suurin osa ei edes näy kuin jk harvennushakkuina on mahdollisesti jo 1/5 osa hakkuista. Mikäli aiemmat avosysteemin pakkotuhot eivät haittaisi niin pysyvään metsää muutos olisi monin kertainen nykyiseen verraten. Kyllä älykkäät ihmiset ymmärtävät pitää metsän kaiken aikaa kasvamassa ja käyttää siitä saatavaa rahan itse ilman hallintoakin. Laki ei enää pakota lahjoituksiin ja palkattomaan raatamiseen omassa metsässä.

    Kumpaa ”pääsääntöisesti”   Puuki  kiteyttää, hän tietää  pisteellä ei ole ulottuvuutta, eikä se pullistele.  Selostit joskus niitä kahden aukon hakkuiden korkotuloja joilla köyhyys karkotetaan.  No, sijoituksia voi tehdä  pienemmistäkin myynneistä usein odottamatta  yli ikänsä.   Myynti on usein ollut  ratkaiseva .

    jupesa 8.12.2025, 20:07

    Et osaa korkolaskuja kun tuommosta esität. Tuoton ratkaisee pääoma, korko% ja talletusaika.

Esillä 10 vastausta, 16,101 - 16,110 (kaikkiaan 16,928)
1 2 3 … 1 610 1 611 1 612 … 1 691 1 692 1 693