› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,121 - 16,130 (kaikkiaan 16,145)
1 2 3 … 1 612 1 613 1 614 1 615

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 9.12.2025, 09:53

    Missä päin Suomea? Jos kyseessä on pohjoinen sijainti tai karun kasvupaikan männikkö, sitten voi olla noin. Metsälain mukaan meni muistaakseni niin että etelässä 10 vuodessa pitää saada aikaan puolimetrinen taimikko, pohjoisessa sai mennä pitempään.

    suorittava porras suorittava porras 9.12.2025, 10:02

    No onhan se jaksottaisen pieleen menneen kohteen  2 metriäkin kymmenessä vuodessa parempi vaihtoehto verrattuna siihen ,että jk: n puolella siemenestä 1,5 metrin pituuteen kuluu 40-60 vuotta….keskimäärin Tämä on tutkittua tietoa. Jaksottaisen menetelmän uudistusalalla kasvava  taimi saavuttaa 1,5 metrin pituuden 3-4:ssä vuodessa.

    Makarov 9.12.2025, 10:42

    Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Elikkä asiahan on näin kuin eilen MT:ssä luki että myös jk tarvii raivauksia, asia minkä itsekkin huomannut kun jk:ta hieman johonkin yritellyt. Metsähallituksen kokeiluissa taimettuminen ollut ongelma jolloin on siirrytty jaksolliseen niin kuin omissakin kokeiluissa olen huomannut. Minusta Perkon on aivan turha kieltää asioita jotka ovat totta. Jos todellisuus metsässä otetaan huomioon niin raivauksia täytyisi laskea myös jk metsänhoidon kuluiksi.

    Perko 9.12.2025, 10:53

    Mikä tuossa Norokorven  tekstissä häiritsee ?   Arvostelu on perustelemaaton ja täysin sopimaton solvaus tutkijoista.   Toimituksen siivoojalle tehtävä.

    Perko 9.12.2025, 14:05

    Monilajiset sekametsät ovat vastustuskykyisempiä tuhoille ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
    Tarkoitus: ”Jalostamalla” metsää kohti suurempaa laji- ja ikäkirjoa (esim. poistamalla liian tiheitä kuusikkoja ja suosimalla lehtipuita) luodaan vakaampi ekosysteemi, joka ei vaadi suuria, kerralla tehtäviä uudistushakkuita.
    Jatkuvan kasvatuksen menetelmillä metsänraivaustarve minimoidaan, koska metsää ei koskaan poisteta kokonaan. Sen sijaan metsää ohjaillaan ja hoidetaan hakkuilla niin, että se tuottaa puuta ja säilyttää samalla ekologiset arvonsa.

    Muutosvaiheen paljaaksihakkuiden  jätteistä  tai nuoresta metsästä  on jk eri-ikiäsen  siirtymä jalostettava  valikoiden.

    jupesa 9.12.2025, 14:55

    Jk – jätemetsästä esim. tuulituhojen jälkeen voi olla vaikea tehdä enää kunnon metsää. Semmosiakin on nähty.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.12.2025, 15:30

    En ole varma oliko samat neulastuhot mutta osa johtui sienitaudeista.

    Perko 9.12.2025, 16:24

    Neulastuhot  havaittiin  jonkun aiheuttamaksi josta oli monia teorioita. Kaikkia selviteltiin.  Suuri osa Itä-rajan haitoista tulee venäjältä edelleen!  Niitä ei voi ensimmäisenä hylätä.

    ”Jk – jätemetsästä esim. tuulituhoja” ei ole montaa ollut kymmeneen vuoteen, aiemmin ei ollut edes luvallista  pitää jk metsää.  Tuskin puut oli kovin suuria.

    Makarov 9.12.2025, 18:02

    Eli ”metsänraivaustarve minimoidaan”, sama keino on käytössä jaksollisessa menetelmässä. Esimerkiksi ennakoinnilla harvennuksissa ennen päätehakkuuta voidaan vaikuttaa merkittävästi raivaus tarpeeseen.

    Maaseudun Tulevaisuuden kuvassa jossa näkyi esim. Muutama taimi heinikossa  voisi varmaan heinääminen olla järkevä keino pelastella taimia. Taisi kuva olla pienaukosta mutta kumminkin tällaisia kustannuksia tulee käytännössä jk puolelta myös käytännössä.

    Berza 9.12.2025, 18:16

    Eipä ollut yllätys tuo M-H.n peruuttelu. En ole vielä lukenut koko artikkelia, mutta tuo taimettumisen vaikeushan on ollut itsellekin selvää. Sen verran kokeiluja olen nähnyt ja taimien puutteestahan koko ketjukin sai alkunsa. Kyllä jk jää vain kuvioille, jossa kaikki mahdolliset suotuisat olosuhteet vallitsee ja tällaisia kuvioita on kyllä aika harvassa. Tietysti jokainen tekee metsillään mitä haluaa, mutta taloudellisessa mitassa tälle ei ole tilausta.

Esillä 10 vastausta, 16,121 - 16,130 (kaikkiaan 16,145)
1 2 3 … 1 612 1 613 1 614 1 615