Jatkuva kasvatus käytännössä.

”Missä näitä tuottavia jk-puustoja voisi nähdä?”   Puuntuotantoon  hieman perehtyneet huomaavat jk puita  lähes jokaisessa puustossa  jossa on  eri-ikäisiä ja kokoisia  hyvin kasvavia  yksilöitä sekaisin.  Jk puut eivät  erotu muista puista paljoa päällisin puolin kuin, että ovat  laadultaan  hyviä.

Otaksun, että vuosia jo myyntiä arvostelleet jopa tulevia hakkuun tuottoja niistä ennakoineet  metsäntutkijat osaa nähdä monessa kohtaa jk metsää ja siihen sopivaa ennen avohakkuun tuhoa.  Tietenkin alan yksioikoinen pitkä koulutus ja asenne saattaa olla haitaksi huomata jatkuvaan taloudellisen tuottavuuteen muotoutuneen puuston.  Nettisivustosta voi katsoa aluksi  puita ja hakeutumalla puita kasvavaan metsään niin sieltä se löytyy!

Hyvää  Joulua ja rauhallista tutustumista metsän puihin!

Kyllä aika laveasti jk metsää tulkitaan jos niitä joka puolella näkee.  Kyllä Annelin kysymys on aika aiheellinen.  Minäkin näitä jk metsiä hakkasin aikoinani motolla ja eipä niihin oikein mitään suurempaa ole tapahtunut. Voihan se että oli vika hakkaajassakin.

Anneli J , Huomiosi osuu suomalaisen metsätalouden historian kipeään kohtaan, mihin ovat kadonneet? Keskustelu jatkuvasta kasvatuksesta (JK) ei ole vain taloudellinen tai biologinen, vaan myös vahvasti historiallinen ja valtarakenteisiin liittyvä.

Nykyinen ymmärrys sallii;  JK:ssa vältetään metsänviljelyn (muokkaus, taimet, istutus, taimikonhoito) suuret alkukustannukset. Kun sijoitetulle pääomalle lasketaan korkovaatimus (esim. 3–5 %), jatkuva kasvatus voittaa jaksollisen kasvatuksen, koska siinä tulot saadaan nopeammin ja ilman raskaita investointeja ja  tuotanto  on jatkuvana  myös  kuutioina tasaikäistä parempi arvokkaissa tukkipuissa.  ”Voihan se että oli vika hakkaajassakin”, niinpä hyvinkin määrätyt ohjeet eivät jättäneet mitään jäljelle!

Joutui kun ei muuta ”laki” antanut mahdollisuutta tappioista välittämättä!  Vieläkin niistä rytteeköistään palaavat risukuormilla rikastuvat joutuvat  parsimaan aitoja pelihousujaan.