Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,211 - 16,220 (kaikkiaan 16,922)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä pitää ainakin sinne helmikuuhun jaksaa. 🙂

    Jovain Jovain

    Kysymys oli HY:n selvityksestä, joka puoltaa jatkuvan kasvatuksen hiilivarastojen ja kasvun muodostumista. Eli avohakkuut ja jaksollinen metsänkasvatus nähdään riskinä. Voi olla ennen aikaista asetella madonlukuja, veikkaan että kestoaiheena tulee säilymään?

    Perko

    Vasta viis vuotta, juttu on ollut luvallista 10 v  niin eihän tässä olla kuin vasta alussa.  150  asiantuntijaa on tullut jo palstalle kertoman varmat päätelmänsä varmoista jk- tuhoista  kasvuihin, lopuksi kukaan ei ollut edes nähnyt sellaista metsää ja kyselevät esittelyä  vaikka ovat niitä  joskus hakanneet ja ikänsä nauhoittaneet.  Aikamoisia  virtuaali metsureita on  siunautunut  keskusteluun.  Taisi olla, että Timppa oli Hannikaisen kanssa käynyt tutustumassa kauan sitten  koskemattomaan jk- puustoon Lapinjärvellä.   Hannikaisen lähi sukulainen on säveltänyt metsään liittyvän musiikin: Maankorvessa kulkevi lapsosen tie..   Oli lainattu Etelä- Korealaisen Filmin loppumusiikiksi.

    140ärrä

    Kerro 140ärrä missä on jk metsä josta olet laskenut puuston sitä voisi sitten mahdollisesti käydä katsomassa. Millainen historian kohteella on?

    Ihan omia metsiä. Ei ole jk:ssa, eikä tule. Taimia ei juuri tule edes ajourille, ja mitä tulee, häviää vain jonnekin, eli eivät selviä kasvuun. Ajourien teon aikaan istutetut kuuset on parimetrisiä. Aukon vieressä luonnontaimia puskee paikoin kohtalaisen hyvinkin, mutta kovin pitkälle ei kasvuvoima kanna harvennetun metsän alle. Eli jk-metsä pitäisi harventaa todella harvaksi, jos meinaisi kuusentaimiakaan merkittävästi tulevan, ja silloinkin voi käydä niin, että jos maaperän voima riittää, niin heinä ja vatukko vie voiton. Eli todetaan taas kerran sama, mitä on toistettu jo toista tuhatta sivullista.

    Berza

    Sama havainto on itselläni ja näin kävi aloitustapauksessakin.  Juuri tuon vuoksi M-H myös vetää liinoja kiinni. Ehken raapimalla maapohjan ja istuttamallakin voisi tilanne auttaa, mutta eihän tuo enää olisi jk.ta

    Jovain Jovain

    Hyviä kysymyksiä edellä, siitä pitää onnitella ja päättäväistä metsänhoitoa. Niin sen pitää ollakin. ”Eivät ole jk:ssa, eikä tule”. Ärrä kuiten määrittelee jaksottaisen metsiä jk metsinä. Sitä samaa mitä täällä nämä tuhannet sivut tarjoillaan, lisää tampattavaa. Luulisi joskus kohtaavan, vai tarvitaanko valtakunnan metsät huomaamaan, hakataan liian harvaksi. Ei se sitä kautta tule, jaksottaisessa metsänhoidossa alusta pidetään hallinnassa riittävillä puustopääomilla. Niin se on jatkuvassa kasvatuksessakin, riittävillä puustopääomilla alusta pidetään hallinnassa. Hoitotavat vaan poikkeavat toisistaan, ovat erilaiset.

    Perko

    Pitäähän  syyllinen löytää taimettomuuteen.  Totta on jotta ensimmäisenä hakea syytä  lähintä jk – systeemistä sitä on  jossain ollut kauan sitten ja edelliset puut on olleet sitä 50 vuotta sitten,  ne  ovat jo silloin myyty . Syy on ehkä mielipiteissä ja voi olla laajakantoinen ja siksi lähtisin selvittämään syvimmän tiedonpohjalta.

    Demokratiasta, jostain puolueista joissa ei ole ollut kasvua, tai järjestöistä, MTK:n voi jättää syrjään se ei ole saanut mitään muutakaan aikaiseksi. ATK ja AKT  jompikumpi on  vaikuttanut kun on tullut seisokkia. Jos ei noissa, pelko ongelmasta on tekstien mukaan maanlaajuinen ellei aivan   globaali. On kutsuttava  puolueista ja lakkokassojen ( lähinnä aihetta) seminaari koolle ja perustettava työryhmät työ- elinkeino Satosen johdolla. Samalla edistetään  fuusiorektion hallintaa. Kaikille omat biotuotannon istutusputket ja kuokat mukaan!

    140ärrä

    Ei se taimi tiedä tai välitä siitä, onko metsä nimellisesti jatkuvan vai jaksollisen kasvatuksen piirissä. Se välittää vain siitä, saako tarpeeksi valoa, onko tarpeeksi ravinteita ja vettä, vai meneeko kaikki latvus- ja juuristokilpailulle. Ja jos näitä on saatavilla, on niitä saatavilla myös kilpailevalle kasvustolle.

    Mutta kyllä siitä metsä luontaisesti taimettumallakin tulee, aikaa se vain ottaa. Sillä aikaa jaksollisesta metsästä on korjattu puuta jo monta kertaa.

    Jovain Jovain

    Siinä se onkin yksi metsänhoidon kummajainen. Valopuut eivät uudistu varjoon, mutta sitä vastoin kuusi puolivarjopuuna uudistuu ja se voidaan metsänhoidossa ottaa huomioon. Kuusi taimena ja nuoren puuston kehitysvaiheessa ei tietenkään anna täyttä kasvun potentiaalia, mutta kasvu kiihtyy sitä mukaa kun tilaa annetaan. Myyntitapahtumana se  tarkoittaa jatkuvaa myyntiä. Eikös valopuut pioneeripuulajeina neuvota uudistamaan avovaiheen kautta ja tässä kierrossa kuusi varjopuuna valtaa tilaa myöhemmin. Päästään tätäkin kautta jatkuvaan myyntiin ja pitkiin kasvatuskiertoihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timo Pukkala kertoo aiemmin hakatusta männyn jatkuvan kasvatuksen kohteestaan Joensuun Ylämyllyllä.

    https://blogs.uef.fi/forest-issues/2025/11/11/ensimmainen-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni-taytti-10-vuotta-milta-metsa-nayttaa-nyt/

Esillä 10 vastausta, 16,211 - 16,220 (kaikkiaan 16,922)