› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,221 - 16,230 (kaikkiaan 16,922)
1 2 3 … 1 622 1 623 1 624 … 1 691 1 692 1 693

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 4.1.2026, 15:47

    Tuotoksesta ja taloudesta jatkuvassa kasvatuksessa.

    ”Kun markkinapuuta hakattiin 71,5 milj. m3 vuodessa, puuston määrä suureni reippaasti jatkuvassa kasvatuksessa mutta tasaikäismetsätaloudessa vain vähän. Kasvu parani puuston määrän suurentuessa – mitä enemmän kasvavaa biomassaa, sitä enemmän kasvua. Keskimääräinen 50 vuoden tilavuuskasvu oli jatkuvassa kasvatuksessa 7 % parempi.”

    Timon laskelman mukaan siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen hiilinielu voimistuisi noin 20 milj. tonnilla vuodessa, eikä Suomen nielutavoitteen saavuttaminen olisi ongelma. En tiedä riittäisikö koneita ja kuskeja sitten hakkuisiin, jos sama määrä markkinapuuta kerättäisiinkin poimintahakkuilla.

    https://blogs.uef.fi/forest-issues/2025/10/23/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta/

    jupesa 4.1.2026, 16:03

    Pukkalan teoreettinen vertailu perustuu siihen, että tasaikäisissä metsissä tehdään vain alaharvennuksia , uudistuskulut on mahdollisimman korkeat ja jk:ssa ei tule kuluja ollenkaan.

    Teoriapohjainen tarkastelu ei sovi muutenkaan hyvin päätettäessä käsittelyvaihtoehtoja käytännössä. Kuka esim. miettii tai laskee  60-80 vuoden takaisia uudistyskuluja , kun pitää päättää tehdäänkö uudistushakkuu vai harsinta ?

    NNA-laskenta sopii huonosti vertailuun koska mm. Tahvonen on itsekin todennut, että mitään varmoja mielipiteitä ei voi sen pohjalta esittää . Jk-firmat on vain ottaneet sen keppihevosekseen jk:n osoittamiseksi parhaaksi menetelmäksi joka paikassa .

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.1.2026, 16:49

    Juu saman huomasin että vertailuissa oli jaksollisessa mallissa käytetty alaharvennuksia. Jos myös yläharvennus on mahdollinen, tilanne tasoittuu. Silti mielenkiintoisia tuloksia talousvertailuissa yksittäisten puiden kasvujen osalta. Myös tuo että hiilinielukin voisi korjaantua noin vaivattomasti eli pelkästään siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen. Käytännössä homma ei varmaan menisi yhtä hienosti kuin Timon hakkuilla ja simuloinneissa, vaan takaiskujakin tulisi ja lisäksi pulaa työvoimasta ja koneista.

    Perko 4.1.2026, 18:16

    Paljaaksihakkuu on tehokas ”teollinen prosessi”, joka ruokkii laajaa ekosysteemiä (koneyrittäjiä, taimitarhoja, asiantuntijaorganisaatioita), mutta se tekee sen usein metsänomistajan lompakon kustannuksella. Jatkuva kasvatus puolestaan hyödyntää luonnon omaa ”algoritmia” – ilmaista uudistumista ja jatkuvaa kasvua – mikä maksimoi omistajan saaman nettotulon ja minimoi pitkäaikaisen rahattomuuden ja riskin.   Lauri  Vaara kirjoitti samoja huomioita  jo vuosikymmeniä sitten mutta sen teollinen mafia sammutti.

    Puu Hastelija 4.1.2026, 18:43

    Tuota lompakon kustannuksella juttua en tämän palstan kommenteista päätellen oikein allekirjoita.

    Aukon tekijöiden kommmenteissa vilisee sijoitukset ja metsän ostot, jatkuvassa hakkuussa tuodaan jatkuvasti esiin, miten raha menee suoraan kulutukseen. Ei riitä säästöön.

    Perko 4.1.2026, 19:02

    Rahhaa tulloo reilusti kuin räystäästä yhtenään niin ei tarvi niihin 50 vuotisiin rahattomiin kärvistelyn varalle sijoitella.

    Rys..t  sanoi  30 vuottasitteen ens’kerralla Suomessa , suomalaisilla ei oo rahaa kun kaupan hyllyt pursuaa tavaraa ja ruokaakin olisi yli tarpeen.

    Puuki taisi äskettäi pyytää selitystä polkupyörä keskinopuslaskusta. Lasket ”keskinopeudet” aukon tuoton puolikkailta. Paljonko tulee lopputulokseksi?  Toisen tappion jo esitin.

    jupesa 4.1.2026, 20:12

    Eipä tainnut pyytää mitään selitystä muusta kuin laskutaidottomuudestasi korkeintaan .

    Perko 4.1.2026, 20:27

    Johan mie epäilin,  se oli joku muu säkillä valontuoja.  Miksi et hyväksi T. Pukkalan  juttua ?. Sehän on  Luken monen tutkijan tekemä ja miekin oon saman havainnut ja tänne kirjoittanut jo vuosia sitten.

    jupesa 4.1.2026, 20:47

    Onko sulla ongelmia ymmärtää kirjoitettua tekstiä ? Juuri edellä kerroin miksi Pukkalan jutut on epävarmoja . Vain siteeksi sisältävät totuutta.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 4.1.2026, 21:21

    Ei ole ihme, jos satuja sepittelee. Oman hatelikon saa tosiaan kannattamaan jaksolliseen kasvatukseen nähden, kun uskoteleen itselle että jaksollisen kasvattajan aukosta tulee 50 vuoden rahaton reikä. Juuri tänään kävelin itse istuttamaani kuusikkoa, v.1980 istutettu nyt uudistamismitat täyttää. Kahdesti on harvennettukin, eikä ole tampattukaan. Oli sitä ennen lepikkoa, vanhaa hevosajan kaskipeltoa.

Esillä 10 vastausta, 16,221 - 16,230 (kaikkiaan 16,922)
1 2 3 … 1 622 1 623 1 624 … 1 691 1 692 1 693