› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 17,601 - 17,610 (kaikkiaan 17,615)
1 2 3 … 1 760 1 761 1 762

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 16.7.2026, 08:08

    Jaksottaisessa hoitokerroilta ei voi välttyä, helposti pääsee kymmeneen erilaiseen käsittely tai hoitokertaan. Vaiheita joita jatkuvassa kasvatuksessa ei ole. On niitä hoitovapaita jatkuvan kasvatuksen metsiä alueilla, joissa viljeltynä ja hoitamattomana ei tule mitään. Sinne tukehtuvat pintakasvillisuuden sekaan ja hoidettunakin jaksottaisessa hoitokertoja on poikkeuksellinen määrä, ennen kuin päästään päätehakkuu vaiheeseen.

    Perko 16.7.2026, 08:21

    Kiistaton taloudellinen fakta on, ettei yhdessäkään paljaaksihakkuussa tuottavuutta saada alussa plussalle,   kun taas oikein toimitussa jatkuvan kasvatuksen (jk) puustossa pääoman ja kasvun suhde pidetään optimissa koko ajan.

    Tasaikäisen kuusikon selittäjät ja (Timo HS ) yrittävät peitellä tätä alkupään massiivista miinusta keksityillä valheilla ja selityksillä, jotka he  tasaikäisen  umpikuusikon naamioivat mukamas jatkuvan kasvatuksen ohjeiksi.

    mehtäukko 16.7.2026, 09:42

    ”..Kiistaton taloudellinen fakta on, ettei yhdessäkään paljaaksihakkuussa tuottavuutta saada alussa plussalle..”

    on edelleen törkyinen valhe. Jk- aloitustakaan ei saada satoihin vuosiin alulle, ellei jaksollinen puustoinen metsää HYVÄKSIKÄYTETÄ siihen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.7.2026, 09:43

    Itse yrität Perko häivyttää laskelmasta pois jk:ssa koko ajan sidottuna olevan pääoman, kun oletat että puilla ei ole metsässä arvoa!

    Jovain säestää: kustannukseton hoitovapaa jk!

    Juha yritti mutta näköjään ihan turha tuoda tänne realistisia laskelmia kun jk-kasvattajien usko on horjumaton.

     

    Nostokoukku 16.7.2026, 10:19

    En ole kummankaan menetelmän fanaattinen vastustaja tai kannattaja. Seuraan myös tätä aihetta hyvin laiskasti. Mutta jos jk-väki yrittää häivyttää puustossa sidottuna olevan pääoman, niin eikö jaksottaisen kannattajat yritä koko ajan häivyttää uudistamiskustannusten pääoman sekä taimissa ja nuorissa puissa ensimmäiset 25-40 vuotta sidottuna olevan pääoman?

    Kuusiuskova 16.7.2026, 10:28

    Sekä minä, juha että muut olemme ottaneet mukaan kaikki uudistamis- ja raivauskustannukset laskelmiimme, olemme esittäneet realistiset laskelmat kustannuksista. Esim meillä istutuskustannukset ei todellakaan ole Perkon jatkuvasti mainitsemat 2000€.

    Jovainille kysymys:onko herralla ollenkaan omia käytännön kokemuksia jk? Jos on, niin esitteleppä joku valitsemasi kuvio tietoineen, kaveriltasi kun ei saa mitään käytännön esimerkkejä, ainoastaan utopistisia satuja (ja haukkuja).

    Timppa Timppa 16.7.2026, 10:42

    Kaikissa metsissä on oltava nuoriin puihin sidottua pääomaa.  Jaksollisessa tietysti enemmän, koska niitä puitakin on enemmän.  Jaksollisen paremmilla yksikköhinnoilla katetaan uudistamiskulut, jotka siis 0-investoinnilla tuottavat jatkuvaa paremman kasvun. jota tehostaa jalostettu siemen.

    Sekametsän saa syntymään vain aukkovaiheen kautta.  Esimerkiksi kuusi-mäntysekametsä kasvaa tutkimusten mukaan paremmin kuin yhden puulajin metsät.  Tästä on meikäläisellä myös omakohtaista kokemusta.

    Jos hakataan sama puumäärä poimimalla tai tekemällä aukko, niin kummassakin tapauksessa metsään syntyy yhtä paljon aukkoa.  Jatkuvassa tämä vain koostuu pienistä aukoista.   Jaksollisessa ne aukot  istutetaan hakkuuta  seuraavana vuonna ja näin saadaan kerralla yhden vuoden lisäkasvu.  Jatkuvassa taimia syntyy joskus sinne tänne ja ne kituvat isojen puiden seassa kun jaksollisen taimet samaan aikaan oikein pomppaavat kasvuun.

    Minusta on tosi kummallista, että näin yksinkertaisista biologisista asioista pitää vääntää..

    Kuusiuskova 16.7.2026, 10:58

    Niinpä, ja väännetään vuodesta toiseen..

    mehtäukko 16.7.2026, 11:13

    Timpalla oikeaa tekstiä.

    ”…Mutta jos jk-väki yrittää häivyttää puustossa sidottuna olevan pääoman, niin eikö jaksottaisen kannattajat yritä koko ajan häivyttää uudistamiskustannusten pääoman sekä taimissa ja nuorissa puissa..”

    Kaksosten parku on naurettavaa, sillä eihän jaksollisen mukamas puutteet pitäisi heitä liikuttaa?! Jk: n ainut konkreettinen etu jossain on peitteisyys. Jaksollisen parhaillaan viikoissa oleva taimettomuus varmaan ja hyvään tulokseen nähden on olematon puutos ”taimettomuutta”.

    Metsuri motokuski 16.7.2026, 11:56

    Kävimpä aamupäivällä hillasuolla jolle oli tehty jk hakkuu ja ojien perkaus. Hakkuu on tehty noin 2 talvea sitten. Nyt on mukava seurata taimettumista. Ajourille on hyvin ottanut hieskoivu ja jonkin verran oli kuusen ja männyn taimia. Nämä olivat kaikki ajourilla ja ojitusmättäissä. Ajourien välissä ei taimia näkynyt.  Huomio kiinnittyi vanhojen ojien penkoilla olevaan kuusen tureikkoon. Se oli selvästi säikähtänyt valoshokista ja osin kuivunut. Se lienee varmaa että hieskoivu hyötyi hakkuusta ja vähän tulee myös havupuuta. Mitään kattavaa taimettumista ei ainakaan tuolla suolla tapahtunut. Suota oli ojitettu jo useamman sukupolven toimin. Nykyiseltä luokitukseltaan se on turve ja puolukkaturvekangasta. Laidoilla osin korpea jossa sitä marjaa oli jonkin verran.

    Mutta jos minulla olisi vastaava suo niin en kyllä jaksottaisena sitä yrittäisi kasvattaa. Hermo ei yksinkertaisesti kestä sitä hieskoivu ryönää mitä sinne tulisi. Olisin voinut kokeilla vaikka jotain hybridi mallia jossa istuttaisin mäntyä ojien väliin. En tiedä mitä siitä tulisi mutta kokeilisin.

Esillä 10 vastausta, 17,601 - 17,610 (kaikkiaan 17,615)
1 2 3 … 1 760 1 761 1 762