Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 2 vastausta, 17,591 - 17,592 (kaikkiaan 17,592)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Timppa Timppa

    Tässä meikäläisen kommentti Norokorven juttuun:

    Kävin pari vuotta sitten 8 vuotta aiemmin suoritetulla jatkuvan kasvatuksen hakkuulla, joka oli tehty Yrjö Norokorven ohjeiden mukaan. Huomiotani kiinnitti, ettei metsään ollut syntynyt uutta taimikkoa vaikka Norokorpi kirjoittaa:
    ”Aidossa jatkuvassa kasvatuksessa metsään jätetään runsaasti kasvavaa puustoa. Sen suojassa luontainen uudistuminen etenee ilman maanmuokkausta tai viljelyä.”

    Näin ei siis uudistuminen ollut tapahtunut. Toki eräässä pienaukossa oli muutamasenttisiä sinä syksynä syntyneitä koivuntaimia, joista jokaisen pitäisi ymmärtää, ettei niistä suurten kuusten keskuudessa synny kunnon puita. Jos ne koivut kasvaisivat aukossa, niin ne olisivat n. 6-metrisiä.

    Pääpointti tilaisuudessa oli se etu, ettei metsänomistajan tarvinnut muokata ja viljellä maataan. Todellisuudessa tämä ei olisi maksanut metsänomistajalle mitään verrattuna suoritetun jatkuvan kasvatuksen hakkuun myyntituloon. Aukkojen puusta maksetaan nimittäin sen verran enemmän kuin jatkuvan kasvatuksen puusta. Lisäksi kuusikkoaukoista kerätään hakkuutähde energiakäyttöön, mistä metsänomistajalle maksetaan. Tuo hakkuutähteen kerääminen on siis ilmastoystävällistä, koska se muuten lahoaisi metsään tuottamaan hiilidioksidipäästöjä. Nyt sillä korvattaisiin fossiilista energiaa.

    Jos tuohon metsään olisi tehty aukko, josta olisi hakattu sama puumäärä kuin siellä suoritettiin, niin metsänomistajalla olisi siinä noin 4-metrinen jalostetuista siemenistä alkunsa saanut taimikko, jonka kasvu on jalostuksen ansiosta jopa 20 % parempaa kuin luonnon siemenistä alkunsa saanut puusto. Aukkoon olisi lisäksi tullut lähitienoon koivuista ja männyistä täydennystä. Lisäksi olisi tehty ilmastoteko hakkuutähteen keräämisellä. Eikä metsänomistajan olisi tarvinnut maksaa hakkuun suunnittelijalle. Aukon rajauksen metsänomistaja saa kauppaan kuuluvana palveluna.

    Tärkeintähän näytti olevankin aate. Ei biologisista perusteista lähtevä ratkaisu, joka siis jatkuvasti vähentää metsän kasvua.

     

    Timppa Timppa

    Ja vielä toinen kommentti:

    Se Luonto on sellainen kaveri, että sillä on omat sääntönsä. Yksi on, että koivujen ja mäntyjen uudistuminen tapahtuu vain aukkovaiheen kautta. Toinen on se, että alikasvullisuuskuuset kasvavat huonosti ja ovat alttiit kuusia vahingoittavalle tyvilaholle.

    Kukahan metsänomistaja haluaisi harjoittaa jatkuvaa kasvatusta, jos hänelle kerrottaisiin rehellisesti mitä toiminnasta seuraa.

    Kun teetän hakkuuaukon, otan nimenomaan luonnon huomioon. Tulos on samanlainen kuin myrskyn kaatamassa tai metsäpalon polttamassa metsässä.

    Jatkuvan kasvatuksessa tehty parhaiden puiden poimiminen ei ole boreaalisten havumetsien kasvudynamiikan mukaista. Kun katsoo ikääntynyttä luonnontilaista metsää, niin siellä parhaat puut ovat pystyssä. Käyttämällä parhaista yksilöistä saatua laatusiementä metsänomistaja tekee juuri samaa kuin luontokin.

Esillä 2 vastausta, 17,591 - 17,592 (kaikkiaan 17,592)