Jatkuva kasvatus käytännössä.

Laiskasti olen tosiaan seurannut ja olen huono laskennossa. Mutta yritetään. Avohakkuu jälkeen: uudistusalan raivaus 150 €, kaivurimuokkaus 500 €, taimet 500 €, istutustyö 500 €, varhaisperkaus 300 €, taimikonhoito 450 €, taimikonharvennus 450 €, harvennuksen ennakkoraivaus 300 €. Kustannukset 3150 €. Vähennetään yhteiskunnan tuki 2×200€ = 400 €. Pyöristetään kulut erilaisten kasvupohjien ja tilanteiden mukaan 2000:een euroon, jo senkin vuoksi, että työnä sijoitettu raha ei parissa työlajissa seiso kuin 50 vuotta.. Jos sijoitetaan 2000 € 60 vuodeksi, korko 5% mikä on n. metsän laskennallinen tuotto. Korkoa korolle laskien kustannus 60 vuodessa 37 300 €. Oletus että ei lannoiteta eikä kunnostusojiteta. Jos ensiharvennuksessa saadaan 50 kuutiota hehtaarilta a’ 20,00 € kiinto, on vähennettävä 1000 € kustannuksista. Mitä olen ensiharvennuksia ainakin valtion ja firmojen mailla seurannut ja mitannutkin, niin nykyisellä konekalustolla ja menetelmillä seuraava harvennus menee pinoon jo ensimmäisessä harvennuksessa. Seuraava käsittelykerta on avohakkuu. No, kuudessakymmenessä vuodessa jk. kasvattaja ei saa aikaiseksi kuin sen muutaman metrisen kuusenturilaan. Mutta jos hänellä on sopivat kasvupohjat ja hyvä lähtötilanne, hän saattaa saada sieltä rääseiköstä 60 vuoden aikana parikinkymmentä mottia myyntiin. Ja saattaa ajaa tuotossa silloin ohi jaksottaisesta kasvattajasta. Laskelma on epäilemättä täynnä virheitä ja epäolennaisuuksia. Mutta luvuilla on hauska leikkiä. Oikaiskaa paremmat matemaatikot, missä heittää.

Ongelma vaan on se puuttuva kasvu ja taimettuminen jk-metsässä. Jos jk-kasvu on maksimissaan se 6 mottia/ha/v, niin et voi millään kilpailla jaksollisen kanssa jossa kasvy nykyään se 12-13 mottia vuodessa siitä kuin taimi isketään maahan.

Mehtäukkopa peilaa vertailun kauppa-ja korjuuteknisten ongelmien vuoksi jk:n täysin susi-menettelyksi.

Metsämaa ja sen puusto ei kertakaikkiaan kestä jatkuvaa rälläämistä, ja silloin uudistamisen yhteydessä tehtävillä muokkaus-, vesi, ja tiehankkeilla saadaan olosuhteet jaksollisessa kiistämättä korjattua. Myös puun kysynnän ja siten hinnoittelun seulonta jk:ssa on mahdotonta.

Sekavan jk-hatelikon arvotus vaikkapa myyntiä, spv:ta tai vakuutta varten on melkoista arpapeliä.

Ymmärryksen paljous kuvastuu hyvin tämän voorumin kannanotoista. Kun ei ole edes käsitystä saati kokemusta puunkorjuun lainalaisuuksista, juuta tai jaata ei ole näkynyt! Ymmärrettävä puutostila sekin.

Jos mehtäukko tarkoitti minun ymmärtämättömyyttäni puunkorjuun lainalaisuuksista, niin voin kertoa olleeni muutaman vuoden mukana puunkorjuussa. Ketjuttamassa hakkuukohteita, keskustelemassa yrittäjien kanssa onnistumisista ja puutteista, tilittämässä töitä jne. Esimiehenä tosin. Ehkäpä siitä johtuu ymmärtämykseni puutostila.