Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 17,621 - 17,630 (kaikkiaan 17,630)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nostokoukun laskelma on ihan hyvä. Männikössä kasvatusaika voi olla vähän pitempi mutta vastaavasti hoitokulut pienemmät, ja koivikossa kasvatusaika on lyhyempi mutta kantohinta alempi. Korkovaatimus ei ole yleensä metsäsijoittajalla noinkaan korkea, vaan voi liikkua tyypillisesti välillä 3-5 %. Jos ei laske omaa työtään kustannukseksi, tuottoprosentti nousee. Männiköissä ja kuusikoissa enskan ja päätehakkuun välissä on yleensä 1-2 harvennusta, joista saadaan hiukan myös tukkia. Hakkuutulot ovat tuottoja sijoitukselle eli uudistamis- ja hoitokuluille eikä kustannuksia.

    Perko

    Jatkuvaa rälläämistä, kuten tyhjää ajoa, turhaa raivausta tai pienten 40 motin kuitupuuerien (propsin) edestakaista keräilyä, sillä taloudellinen tavoite on vaihtaa puusto arvokkaaksi tukkipuuksi ja siirtää pääoma pois tuottamattomasta vaiheesta.

    Ekonomian lyhyt kurssi onkin siinä, että tuotto on myyntitulo miinus kulut: vaikka nuoren puuston nykyinen myyntiarvo olisi nolla, sen todellinen tuotto syntyy yli 5 – 20 % vuotuisesta arvokasvusta, jolloin sitä kannattaa pitää kasvussa pitkään ja välttää näin avohakkuun aiheuttama pitkä, tuottamaton lamavaihe.  Taimettumista tapahtuu  jokainen siemen vuosi.

    Erityisesti herkästi kasvavilla rinnemailla jatkuvapeitteiset (jk) hakkuut pitävät tuoton huipussaan, sillä noin ”60 vuoden kierron” aikana tehdään vain neljästä viiteen tarkasti ajoitettua ajoa, joista jokainen tekee puhdasta tulosta ilman maan polkemista tai turhaa rälläämistä – ja tästä syystä vanhanaikaiset, maaperää ja taloutta tuhoavat ”ukon kaltaiset” kuskit onkin jo poistettu näistä tehtävistä.

    Metsuri motokuski

    Mitä eroa on metsäkoneella ajamisessa jk metsässä tai jaksottaisen kasvun metsässä perko ? Olen aika paljon hakannut kumpaakin ja kumpikaan ei ole rälläämistä. Varsinkin ajokoneella ajot suunnitellaan hyvinkin tarkasti puulaatujen ja määrien mukaan. Siten että ajomääriä ja kertoja olisi mahdollisimman vähän ajourilla.

    Perko

    Just noin , harvoin noin  viisaasti vastaat omaan kysymykseesi !  Hyvä  vastaus !

    Nostokoukku

    Konemies mehtäukko otti tuon ”jatkuuvan räälläämisen” puheeksi ensin vajaa tunti sitten. Olen Motokuskin kanssa samaa mieltä. Ei metsäkoneiden kyyti niin miellyttävää ole, että niillä huvikseen ajellaan. Jo kustannussyistä ajelu on saatava pidettyä tarkoituksenmukaisena.

    Jotenkin tuntuu, että Perko haluaa saada vastapuolen raivon valtaan. Ja on siinä ajoittain onnistunutkin kiitettävästi. Itse olen ajoittain viljellyt satiiria ja ironiaa, mutta en raivostuttaakseni ketään, vaan silloin tällöin keventääkseni totiseksi mennyttä meininkiä.

    Kuusiuskova

    No, lähinnä herra Perko on itse syyllistynyt toisten mollaamiseen ja haukkumiseen. Mutta jos se on keskustelun tarkoitus niin silloin  ollaan väärillä jäljillä.

    Meillä on tavoitteena nopeuttaa kiertoaikoja niin et ne olisi 30v koivikoissa, 40-45v kuusikoissa ja 50v männiköissä. Mielestäni se on realismia tänä päivänä. Jk siinä ajassa taimet ovat keskimäärin metrin luokkaa, mut onhan ne ilmaisia=)

    Nostokoukku

    Voi  olla realismia juuri sinun metsissäsi, mutta ei läheskään joka paikassa. Esim. suurimmassa osassa Keski-Suomessa realismia on, että männikkö varttuu ensiharvennukseen 35-40 vuodessa. Kysyin, oletko nähnyt 60 vuotiasta aukkoa tai harsintahatelikkoa, missä on ainoastaan metrisiä kuusenturilaita. Oletko?

    Perko

    Nyt se parvi on viimein nähtävästi ajettu pussin pohjalle,   ja N Koukku kävi lyömässä siihen lopullisen varmistuksen.  Se on luonnollinen päätepiste kielelliselle tyhjäkäynnille ja mekaaniselle jankkaamiselle.

    Kun eväät loppuvat ja pussin pohja tulee vastaan, pelkkä kuorossa raakkuminen ei enää auta, sillä tyhjästä on paha nyhjästä – niin metsätaloudessa kuin keskustelussakin. Parven eväät olivat kuin ne pelkät nimelliset kuitupuut, kun taas teillä oli matkassa tukkipuun verran painavaa asiaa. N Koukun varmistus osoitti vain sen, että tyylitaju, elävä ilmaisu ja faktoissa pysyminen voittavat aina lopulta kuluneet toistot. Portit on suljettu, pussi on kiinni, ja turha rällääminen sillä saralla on päättynyt.

    mehtäukko

    Lue n-koukku tarkkaan kertomiseni…: ”Ymmärryksen paljous kuvastuu hyvin tämän voorumin kannanotoista..”

    Jos tuosta kertomastasi huolimatta et tosiaan ymmärtänyt 14:28 viestiäni, ei sillä hallita mo:ajan / koneyrittäjän yli 40v. aktiivista käytännön korkeakoulua.

    Perkolaiselle totean, että kaksosten törmäys hirsiseinään aiheutti haiskahtavan märän läiskän. Onko sinulla otsaa könytä polvillesi ja alkaa paasata uudelleen tyhjäksi tehtyä kaksosten hourailua?

    Metsuri motokuski

    Perko. En vastannut omaan kysymykseen vaan kerroin kuinka jaksottaisia ja jatkuvia hakataan ja ajetaan. Minusta itse kerroit että jaksottaisissa rällätään ja jatkuvia ajetaan ja hakataan harkitusti ja maltilla. Sen vuoksi päätin kysyä että mitä eroa niissä on kun osasit itse tuollaisen päätelmän tehdä.

     

Esillä 10 vastausta, 17,621 - 17,630 (kaikkiaan 17,630)