› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,781 - 1,790 (kaikkiaan 10,102)
1 2 3 … 178 179 180 … 1 009 1 010 1 011

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 13.9.2021, 09:08

    Minulla on hidas puhe ja kankea kirjoitus. Ei sitä nyt yhdellä sormella ehdi mahdottomia.

    Puuki 13.9.2021, 09:16

    Suojuspuuasento on ollut jossain määrin käytössä joskus aikoinaan ja  tullut uudestaan muotiin jk:n muka parempana versiona.   Sama tyylihän siinä on, jos tarkoitus on saada taimikkoa syntymään vanhan kuusikon alle.  PPA pitää laskea samalle tasolle molemmissa tapauksissa.   Maisemametsän kasvatuksessa toimii mutta ei ole kovin paljon tekemistä kannattavan metsän kasvatuksen kanssa ellei taimia  ole kasvamassa jo valmiina sopivasti .   Alle kasvaa rehevillä pohjilla paljon heinää olipa nimitys sitten jk- tai suojuspuuhakkuu.   Yksi esimerkkikohde on omalla palstallakin; 34 v. sitten tehty väljennyshakkuu lehtomaisen kankaan kuusikkoon.    Toisin paikoin on taimia tiheässä ryhmissä, pienaukoissa kasvaa vain heinäkasveja, tien varressa ihan ok kohtiakin joissa  on n. 1,5-2 m mittaisia ku-taimia siellä täällä. (johtuu siitä että tienvarressa on maata siirrelty 2000-luvulla)    .    Ei siis kovin hyvä lopputulos tähän mennessä mutta saattoi olla kyseessä vain väärä nimitys lähtötilanteessa :  Jos olisi alunperin tehty jk:n kokeilu, niin sitten ei olisi tullut tarvetta th:lle, heinäämiselle eikä täydennysistutuksille .  Niinhän siellä jk-oppaassa  kerrotaan , että kuluja ei tule.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.9.2021, 10:30

    Kyllä siellä Tapion metsänhoitosuosituksissa on ihan käytännöllistäkin viisautta, ei vain teoriaa. Kun tuosta alta lukee ajatuksella, niin ymmärtää, että puhdas kuusikko ei ole juuri koskaan hyvä lähtökohta jk-metsälle; se kannattaa vetää aukoksi ja miettiä sitten sovellettavaa systeemiä uudelleen. (Kursivointi minun.)

    ”Uudistaminen suojuspuuhakkuulla onnistuu todennäköisimmin silloin, kun hakattavan puuston alle on jo syntynyt runsas yhtenäinen kuusialikasvos ja suojuspuiksi jätettävistä puista mahdollisimman suuri osa on koivuja tai mäntyjä. Korvissa, soistuneilla kankailla ja ojitetuilla turvemailla taimettuminen on usein runsasta. Suojuspuuhakkuuta ei suositella kohteella, jossa kuusentaimia ei ole runsaasti jo ennen hakkuuta eikä kohteille, jotka ovat alttiita tuulituhoille.”

    Kun kuusialikasvos syntyy sekametsän alle, se saa tarpeeksi valoa eli on elinvoimainen, mutta samalla estetään sen hukkuminen heinään.

    Jovain 13.9.2021, 19:33

    Tapion metsänhoidon suositus voi olla virheellinen. Mitä suojuspuilla tarkoitetaan on ristiriitainen. Ennen suojuspuita (suojuspuuhakkuu) käytettiin kuusikoiden uudistamiseen. Ja tällä hetkellä käytetään suojaamiseen: ”Käytetään syntyneen kehityskelpoisen taimiaineksen suojaamiseen”. Aiheuttaa kieltämättä hämmennystä. Ennen aikaan suojaamisella tarkoitettiin verhopuustoja.

     

    Jovain 13.9.2021, 20:04

    Tuskin kuitenkaan suositusten soveltamiseen on mitään estettä, sitä on tullut harrastettua?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.9.2021, 20:06

    Ei ole ehkä ristiriitaa. Ensiksi ylispuusto siementää, ja sitten syntyneitä taimia suojataan paahteelta ja heinittymiseltä. Kun ne ovat tarpeeksi isoja, poistetaan suojuspuut. Verhopuustolla suojataan yleensä kuusia hallalta.

    jees h-valta 13.9.2021, 20:09

    Ei kai taas? Siis aiheuttaa todella hämmennystä tämä meidän vakkarihämmentäjä. Ei kai tuossa mitään ihmeen hämärää pitäisi olla, jos on harvaa kuusikkoa ei sitä varmasti voi estää uudistumasta koska se siementää. Samalla se suojaa esim. hallaa vastaan pieniä taimen uuskasvuja. Kansan kielessä samoilla asioilla on ollut monia nimitelmiä eikä niistä varmaan ketään ole sekoillut yhtään enempää, vain Jovain.

    aegolius 13.9.2021, 20:40

    Olen ymmärtänyt, että Jovainilla ei ollut ihan vuosikymmenten kokemus tai metsänhoitajan koulutus taustalla ja nyt jo löytyy metsänhoidon suosituksesta virheitä? Voisiko ennemmin puuttua luottamusta metsätieteeseen?

    >Ennen suojuspuita (suojuspuuhakkuu) käytettiin kuusikoiden uudistamiseen. Ja tällä hetkellä käytetään suojaamiseen

    Eikö suojuspuumenetelmää ole käytetty ennen myös männyn luontaiseen uudistamiseen?

    Edit. Hienoa kuitenkin se, että ilmeisesti metsänhoidon suositukset ovat päässeet lukulistalle. :thumbsup:

    Jovain 13.9.2021, 21:37

    Ei olekaan ristiriitaa, mutta myös verhopuustolla on monia käyttömuotoja, ei vaan hallantorjunta. Verhopuuston alle on metsitetty paljon vajaatuottoisia metsiä, jotka ovat tällä hetkellä päätehakuu vaiheessa. Se nyt ei kuitenkaan ole se pääasia, vaan hyvää on pitkän ylimenokauden jälkeen metsänhoidon soveltaminen, joka tällä hetkellä on menossa hyvään suuntaan. Kapea-alaisuus tuskin on hyväksi metsänhoidossakaan, jos ei sekään, että vahditaan toisten lukuharrastuksia?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.9.2021, 12:26

    Kasvatusoppia, olkaa hyvät!

    http://www.mhy.fi/keskipohja/tapahtuma/metsan-jatkuva-kasvatus-webinaari-ja-maastoretki?fbclid=IwAR3xzfEPU7CMu5B6cudVc9iops1-yhVtLy8om_bj6pfBWl_ihkHhG2_IbgQ

Esillä 10 vastausta, 1,781 - 1,790 (kaikkiaan 10,102)
1 2 3 … 178 179 180 … 1 009 1 010 1 011