Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 6 vastausta, 18,211 - 18,216 (kaikkiaan 18,216)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Palstalla  huippuunsa  on ollut ymmärrys  puun laatu ja laatuvaatimukset. Puun suoruus, oksaisuus, vuosiluston paksuus ja lahoisuus määrittävät, tuleeko rungosta arvokkainta erikoistukkia (esim. vaneri- tai tukkipuuta) vai pelkkää kuitua/energiapuuta.  Eniten on tullut  viimeksi mainittuja. joilla on homma pelastettu  konkurssilta  ja ikä on tullut ihelle vastaan.

    Elä Nostin hättäile pitää kuunnella  välillä  kenttää.  Saavat räkiä ihan rauhassa  kitusensa kuiviksi.

    Perko

    Metsätieteen professori Timo Pukkalan ja kumppaneiden tutkimukset ja optimointimallit (kuten erirakenteisen puuston kasvu- ja tuotosmallit) osoittavat,   että tehokkaan puuntuotannon taustalla on  äärimmäisen monimutkainen muuttujien verkosto. Arvometsä esityksissä  tulosvaikuttajat kattaa erinomaisesti taloudelliset, biologiset ja omistajalähtöiset ydintekijät.  Heillä on hyvät yritykset  olleet ohjeilla opastaa puuntuottajia.  Täällä kuullun perusteella tehtävä on ollut turha.   Räkimistä on tullut palautteeksi.

    konstapylkkerö2

    Pukkalan ym. esitykset on turhia niin kauan kuin yrittävät harhauttaa väärillä oletusarvoilla vertailulaskelmissa. Perkon lätinä vielä sitäkin turhempaa.

    Muuten- jos laskentakorko asetetaan riittävän korkeaksi, metsä kannattaa uudistaa hyvin nuorena . Mutta sitäkään ei läheskään kaikki ymmärrä mitä se tarkoittaa käytännössä.

    AJ: n näkemys vaihtoehtoisen sijoituksen korkotuoton vertaamisesta suhteelliseen arvokasvuun on ihan oikea. Sitäkään ei harsintatyypit tajua.

    Perko

    Mistä  luvusta korko lasketaan? onko arvauksia vai tietoa.  pariin tuntiin ei ole  vastausta tullut  niin  arvostelulle puuttuu perusteet.

    Jovain Jovain

    Pukkala edellisellä sivulla, jaksottaisen uudistamiskustannukset 5 prosentin korolla. Lisäkasvua pitäisi saada 14 m3/ha/v, että olisi kannattavaa. On aika mahdoton yhdistelmä verrattuna jk metsään, jossa merkittäviä uudistamiskustannuksia ei ole. (Hoidetut jk metsät eivät ole taantuvia).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eipä meillä ole Jovain uudistamiskulut 50 vuotta sidottuna metsään.

Esillä 6 vastausta, 18,211 - 18,216 (kaikkiaan 18,216)