Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 18,311 - 18,320 (kaikkiaan 18,542)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    mehtäukon linkistä kiitos!

    Lainaus:

    Valtaosa jatkuvan kasvatuksen kohteista perustuu Oinaan mukaan toiveajattelulle ja ideologialle, jossa tavoitellaan metsän uudistumista luontaisesti ilman riittäviä biologisia edellytyksiä.

    “Tavallisin virhe on yrittää jatkuvaa kasvatusta kohteilla, joissa ei ole riittävästi taimiainesta valmiina. Silloin on lähes varmaa, ettei luontainen uudistaminen onnistu.”

    Jovain Jovain

    Aika huonosti olette seuranneet aikaanne. Eikö ole kerrottu, lain ja metsänhoidon suositusten puutteista on kerrottu. Menee vähän kuin omassa talutusnuorassa, eikö olisi aika päästää jo irti. Jatkuva kasvatus onnistuu kohteissa, joissa luonnon taimistot ovat valmiina. Siitä tuossa mehtäukon postauksessakin kerrotaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei valmiit taimistot poista taimettumisen ongelmia täysin. Ne ovat tutkimusten mukaan epätasaisia ja aukkoisia. Mikäli poistettujen puiden tilalle ei nouse uusia taimia, jossain vaiheessa jatkuvuus loppuu. Silloin ei kannata jääräpäisesti jatkaa samalla linjalla, vaan nöyrästi uudistaa.

    Kuusiuskova

    Ja niiä almiita taimia pitää tulla jatkuvasti, muuten ei homma toimi. Ja lopputulos on aina kuusikko koska se on ainoa puulaji joka uudistuu varjssa, tietyissä tapauksissa myös vaahtera. Tosin vaahterametsikköjä on erittäin harvassa että niitten varaan ei voi laskea. Esim minulla on pieni, noin 0,1 ha vaahterametsikkö joka nyt on noin 10m.

    Jovain Jovain

    Aivan, jos poistettujen puiden tilalle ei nouse uusia taimia, jatkuvuus loppuu. Keinollinen uudistaminen on teidän tavoitteenne.

    mehtäukko

    Tuossa MT- jutussa yksi kovimpia pointteja on se, että jk ei tule sopimaan niin laajasti käytäntöön, kuin viherpunikit ovat sitä ajaneet. Se olisi tunnustettava tässä asiassa ensimmäisenä.

     

    Timppa Timppa

    Insinöörinä olen oppinut, että ensin asetetaan tavoite ja sitten etsitään keinot siihen pääsemiseksi.

    Minun tavoitteeni on vain ja ainoastaan mahdollisimman hyvin kasvava metsä, jossa oikeita puulajeja kasvaa niille parhaiten sopivilla kasvupaikoilla.   En tiedä tähän tavoitteeseen pääsemiseksi muuta konstia kuin avohakkuun, jossa voi hyödyntää kaiken luonnon kasvupotentiaalin ja tehostaa tätä jalostetuista siemenistä kasvatettavilla puilla.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos on muitakin tavoitteita kuin puuntuotannon maksimointi, jk tulee mukaan kuvaan. Tulee osin metsäsertifioinnin kautta suojakaistoille.

    Vaahtera ja muut jalopuut onkin jatkossa hyvä muistaa, koska ne uudistuvat varjoon kuusen tapaan.

    Kuusiuskova

    Juuh, meilläkin tulee sertifionnin myötä lisää jk, on esim puronvarsi minkä joutuu siirtämään jk jos sinä haluaa kasvattaa puuta.

    Jovain Jovain

    Puuntuotannon maksimointi on hyvinkin jk metsänhoitoa, mutta jos sekin aika käytetään taimettumisen odotteluun, menetetään helposti jk metsän korjuukerrat ja metsä voi pysyvästi jäädä huono tuottoiseksi.

Esillä 10 vastausta, 18,311 - 18,320 (kaikkiaan 18,542)