Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 18,361 - 18,370 (kaikkiaan 18,542)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Husq165R

    Nyt on menossa siemenpuiden avulla metsittäminenkin pannaan! Samassa kiihkon vallassa kun paholaisen keksimä jk yleisemminkin tuomitaan! Tuskin on ehditty edes vessin kantaa tarkistaa! Entäs jos vessi onkin joissain kohteissa siemenpuiden käytön hyväksynyt! Siinä sitä ollaan itsenäiset isännät ihmeissämme!

    Jos ei ymmärrä ”Stalin vainojen aikaan talous oli kunnossa”-vertausta, kannattaa pysyä omissa, selkeämmissä”! Kuten:

    Jk:n veljekset on kuin märällä narulla työntäisi puita padan alle, jossa ei ole vetta tai edes kuivia lehtiä! Tolskaus ja kuhvatus loistaa porstuan ikkunasta kuin yksin korvessa hiihtävä peto!

    Rane2

    Jaa?Onko Huskilla kokemusta Stalinin vainoista?

    mehtäukko

    ”..Tästä herää kysymys että miksi jättää sitä harvaa puustoa enää tuulissa kaatuilemaan?Ottaa kaikki pois paremmalla avohakkuuhinnalla…”    Todellakin näin. Jos speksit ovat mallillaan, reunametsästä saa aina lisäsiementä. Kuvion muokkaus ja kylvö jalostetulla on parasta menettelyä.

    Jovain Jovain

    Oliko tutkimuksessa huonioitu pintakasvillisuuden vaikutus, joka rehevillä mailla on rajoittava tekijä. Ei voida avata liikaa, riittävä metsänpeitto pitää pintakavillisuuden kurissa. Suosii kuusta ja valopuilla uutta alkua kannattaa hakea avovaiheen kautta. Luontaisesti tai viljellen, muokaten jalostaen. Saadaan mukaan jaksottaisen hyväksi luettavia elementtejä. Ovatko lopulta sitä, kun kysymys on jatkuvasta kasvatuksesta.

    Kuusiuskova

    Jovain rupee vihdoinkin tulemaan valtalinjalle, hyvä näin. Jaksollista ja jk voi yhdistää, oikea menetelmä oikeaan paikkaan ja oikea puulaji oikeaan paikkaan. Näin yksinkertaista se periaatteessa on. Sitten on tietysti hirvi, peura, laho, kirjanpainaja, tuuli ym jotka lyö kapuloita rattaisiin. Vielä kuin Perkokin hoksaisi saman, mutta kohta varmaan tulee sellaista liturgiaa että haukutaan maan rakoon kuuntelemaan korkolaskuja turhista menoista.

    mehtäukko

    Eihän raudus ja mänty lähde muuten kuin vain sp tai avovaiheen kautta. Rauduksella riittää 3-4 sp hehtaarille, mäntyjä moninverroin edempi, tai kylvö. Maanmuokkaus ehdoton edellytys, kevyt sellainen.

    Nämä toiminnat eivät onnistu monia muita asioita huomioon ottamatta.

    Perko

    Nyt lähti jk puustot  kylvöjen myötä  leviämään ,  Ukkohan on liekeissä!

    Kuusiuskova

    Miten Perko saa koivun uudistumaan jk-metsässä? Vastaus: Ei millään.

    Rane2

    Mehtäukon MT:n jutun linkissä oleva jatkuvan kasvatuksen harjoittaja taisi olla entinen ja jo edesmennyt Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusaseman johtaja.Jos hänen metsissään  on siirrytty takaisin jaksolliseen niin se on tapahtunut ilmeisesti perillisten toimesta.Jatkuvan kasvatuksen (ainoa?) hyvä puoli onkin että virheet voi aina korjata avohakkuulla…

    mehtäukko

    Juuri noin. Siinä vaan se jatkuvan harvennushintaisen kalikoiden myynti on sen tutkitun >20% kannattamattomampaa. Mutta lisäksi heinittyneen ja vesakoituneen aron metsittäminen laskee erään tamppaajan vauhtiin tyhjällä lompsalla.

Esillä 10 vastausta, 18,361 - 18,370 (kaikkiaan 18,542)