› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 18,351 - 18,360 (kaikkiaan 18,542)
1 2 3 … 1 835 1 836 1 837 … 1 853 1 854 1 855

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • narisija 6.9.2026, 15:39

    Tuli jälleen sienireisulla todetuksi, ettei jk taida sopia kovinkaan monelle maapohjalle. Kovasti vajaatuottoiseksi vuosikymmeniä sitten harsittu kuivan kankaan männikkö, eipä siellä nuorempia puita montakaan näkynyt, muutamia kitukasvuisia 1-3 metrisiä taimia isoimmissa aukoissa. Vieressä n. 20 vuotta sitten aukoksi hakattu, äestetty ja kylvetty alue, jossa hyvä 3-5 metrinen taimikko, taimikon hoito tosin tekemättä siinäkin.

    Kuusiuskova 6.9.2026, 16:16

    Herra Perkon jutuilla ei ole enää päätä eikä häntää. Mitä tekemistä Stalinin vainoilla on jk?

    KuneKoski 6.9.2026, 16:25

    Kyllähän keinollinen uudistaminen ja taimikonhoito kuluja aiheuttavat, mutta pidetään nyt joku tolkku tuossa laskemisessa. Perkon laskutavassa päätehakkuutilistä vähennetään hakatun puuston perustamiskulut korkoineen ja sen lisäksi hakkuun jälkeinen uudistaminen. Tuolla logiikalla joka toinen puusukupolvi on tappiollinen ja joka toinen erittäin kannattava, koska siihen ei uudistamis-ja hoitokuluja kohdistu lainkaan.

    Perko 6.9.2026, 17:06

    Sienestyksessä # narisian nähty virallisen metsänhoidon ”äly” kristallisoitui  vuosikymmeniksi siihen, että alaharvennuksilla ja ennakkoraivauksilla tuhottiin systemaattisesti metsän oma aluskasvos. Luonnon luoma uusi sukupolvi siivottiin pakolla pois, jotta metsistä saatiin tasarakenteisia puupeltoja.
    Tämän raivausinnon seuraukset paljastavat jaksottaisen kasvatuksen suuren viiveen!

    Männiköstä  saa jatkuvaa tuloa, valikoiden harvennetusta mäntymetsästä voidaan edelleen myydä arvokasta tukkipuuta heti, ja pienen odotuksen jälkeen myynti toistetaan. Metsä kantaa sieniä ja pitää omistajan eurovirran juoksevana.  Viereisestä taimikko sitoo pääoman 50 vuodeksi, avohakatusta ja kalliilla perustetusta taimikosta ei heru senttiäkään rahallista tuloa seuraavaan puoleen vuosisataan.

     

    Kuusiuskova 6.9.2026, 17:30

    ”Viereisestä taimikko sitoo pääoman 50 vuodeksi, avohakatusta ja kalliilla perustetusta taimikosta ei heru senttiäkään rahallista tuloa seuraavaan puoleen vuosisataan.”

    On sulla kurja tilanne, minä ensiharvennan männiköt viimeistään 20v iässä.

    mehtäukko 7.9.2026, 09:50

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/9da1a6a9-575f-5148-b066-d374ffce5078?utm_medium=jaa-artikkeli&utm_source=kopioilinkki&utm_campaign=artikkelin_loppu

    Muistanette henkilön, joka omissa metsissään kokeili menetelmää ja pitkään.

    Tieto on se, että nämä jk-”metsät” on jouduttu järestään päätehakkaamaan ja uudistamaan muokkaus-viljelyllä. Kentät ovat olleet niin surkeassa puuntuotantokunnossa.

    Kuusiuskova 7.9.2026, 12:52

    Näistä ei nämä gurut kerro mitään, se pilaa mielikuvan. Mutta totuus pitää kertoa, ja se on ikävä kyllä usein tämä että silti joudutaan uudistamaan aukon kautta, niin kävi meillekin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.9.2026, 15:10

    mehtäukon linkistä näkee Olavi Laihon suositukset. Tästä näkee Erkki Lähteen suositukset.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/392ce43c-7474-4785-b8e1-b97990c0602c

    Perjantaina 11.9. Joensuussa väittelevä Petra Peltola MT:n haastattelussa: jatkuvan kasvatuksen hakkuissa puusto on syytä jättää harvaksi, jotta taimia syntyy tarpeeksi.

    Kommentti MT:

    Jatkuvan kasvatuksen tavoitteet, samanaikainen uudistuminen ja kasvatus, lyövät toisiaan korville. Todennäköisesti kasvutappiot maksavat omistajalle paljon enemmän kuin uudistamiskulut korkoineen ovat. Hakkuissa kannattaa keskittyä lähinnä metsikön mahdollisimman hyvään kasvuun, ts. jätetään lakirajaa selvästi korkeampi puustopääoma. Valmis erirakenteinen kokojakauma kannattaa hyödyntää ja ylläpitää sekametsäisyyttä, joka auttaa kuusen taimettumista. Kun poimittava puusto loppuu, uudistetaan metsä päätehakkuulla. Järkevä männyn ”jatkettu” kasvatustapa on ylitiheä siemenpuusto, joka tuottaa järeää laadukasta mäntytukkia.

    mehtäukko 7.9.2026, 17:55

    MT:  ”Kansalaisten suuri enemmistö on koko ajan vastustanut avohakkuita, mutta poliitikot ovat olleet voimattomia ja haluttomia korjaamaan tilannetta. Kaikki suomalaiset omistavat metsää jopa usealla eri tavalla: yksityisesti, valtion, kunnan ja seurakunnan kautta. Omituista on, että meidän omistajien selkeästä vastustuksesta piittaamatta avohakkuiden tekeminen jatkuu.”

    Kenen omistajan roolissa Eki Lähde kirjoittaa ”meidän omistajien” puolesta?  Eikö srk:n tai kunnan valtuustot ole valtuutettu nuijan varsiin? Rannoilta huutelijat ovat sitten oma lukunsa.

    Rane2 8.9.2026, 07:23

    Tutkimuksen mukaan kun jatkuvaa kasvatusta kehitetään avohakkuun suuntaan eli harvennetaan mahdollisimman harvaksi(ikäänkuin siemenpuuasentoon) ja lisätään myös maanmuokkaus niin uusia taimia syntyy varmemmin.

    Tästä herää kysymys että miksi jättää sitä harvaa puustoa enää tuulissa kaatuilemaan?Ottaa kaikki pois paremmalla avohakkuuhinnalla…

    Väitös: Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa puusto on syytä jättää harvaksi, jotta taimia syntyy tarpeeksi – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 18,351 - 18,360 (kaikkiaan 18,542)
1 2 3 … 1 835 1 836 1 837 … 1 853 1 854 1 855