› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,831 - 1,840 (kaikkiaan 14,513)
1 2 3 … 183 184 185 … 1 450 1 451 1 452

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 26.9.2021, 19:33

    LINKKI:  https://www.luke.fi/sompa/2021/09/06/jatkuvapeitteisina-kasvatettavat-korpikuusikot-ovat-hiilinielu-kun-hakkuissa-jatetaan-metsaan-vahintaan-saadosten-edellyttama-puumaara/

    Linkistä:

    Runsasravinteiset turvemaametsät olivat hiilinielu, kun poimintahakkuiden jälkeen jäävän puuston pohjapinta-ala oli suositusten mukaisesti yli 10 m2/ha. Metsät olivat päästölähde vain voimakkaimpien hakkuiden jälkeen, joissa jäävän puuston pohjapinta-ala oli alle 8 m2/ha. Tällöin pohjaveden pinta nousi vähentyneen puuston haihdunnan vuoksi, minkä seurauksena turve muuttui metaanin nielusta metaanin lähteeksi.

    Kyllä on vaikeaa.

    Eikö olisi helpompi uudistaa avohakkuulla, joka naveromätästetään 0,3…0,4m syvillä ojilla 10 m välein ja uudistetaan istuttamalla. Maapäästöjähän ei olisi nytkään vesitason pysyessä varmasti 0,3 m syvyydellä ja puiden kasvulle riittävän alhaalla se 20 vuotta, kun puusto alkaa kunnolla haihduttaa.

    Perko 26.9.2021, 19:45

    Monikerroksisen- ja eri-ikäisenmetsän käsitteissä on  jo yli kolme muuttujaa. Ne aiheuttaa  tikkuja ukkoparkojen kynsien alle,  joutaa sytykkeeksi.

    Puuki,  näkyykö se Valkosen  webbi- juttu vielä jossain? Miulta jäi näkemättä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.9.2021, 20:11

    Webinaari 9.5.2019.

    http://www.youtube.com/playlist?list=PL9uTWw8DGeHapkWi-dEUjZQAvVvGehhUF

    Perko 26.9.2021, 20:35

    Kiitos ! Annelille

    Aimo Jortikka 26.9.2021, 21:04

    tuossahan on ihan oikea koeala Ränskälänkorvessa

    mehtäukko 27.9.2021, 05:05

    Oli muuttujia miten tahansa, lopputulos ratkaisee kunkin kohdalla ja yhdessä.

    Puuki 27.9.2021, 07:15

    Rehevien turvemaiden CO2-päästöt maaperästä ei ole mikään ongelma , jos puuta kasvaa riittävästi samalla kohteella. Ja sitähän kasvaa yleensä (ellei ole ha-kasvunsa lopettanut vanha metsä) eli sitoutuu enemmän puun kasvuun ja karikkeeseen kuin maaperästä ehtii haihtua.  Lisäksi ravinteiset ojitetut turvemaat on pieniä metaaninieluja.   Karut puuta kasvavat turvemaat on hiilinieluja.     Ratkaisu on ainakin teoriassa ilmeinen, jos halutaan vielä parantaa tilannetta entisestään turvemailla ; eli pohjaveden  pitäisi saada pysymään kasvukauden lopulla n. 30-40 cm korkeudella.    Ennallistaminen suoksi on pääosin itsensä ( tai toisten)  pettämistä kok.päästöjen vähentämisen kannalta koska metaanipäästöt lisääntyy samalla, kun  ojat tukitaan .

    Linkin tutkimuksen arviota jk:n hyvästä kannattavuudesta rehevällä turvemaalla tasaikäisen metsän muuttamisessa jk:n metsäksi soppii eppäillä ainakin puhtaissa kuusikoissa.

    Tolopainen Tolopainen 27.9.2021, 07:43

    Just näin turvesoiden päästöt vain pahenee, kun ojia tutkitaan. Lisäksi menetetään niiden virkistysarvo, harva menee sellaiselle suolle, jossa saapas juuttuu kiinni joka askeleella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.9.2021, 07:45

    Kyllä sopii epäilläkin puhtaan kuusikon muuttamista, sekä kivennäismaalla että turvemaalla. Sen sijaan  jos lähtökohta on korpimailla (siis kasvupaikka on korpi) valmiiksi otollinen, eli on jo olemassa erirakenteinen sekapuusto, sitten voi harkita.

    Mutta miten puusto selviää kevään tulvahuipusta? Pitäisikö alueella olla laskuojassa säätöpato jolla veden voisi laskea alemmaksi jolloin kevään tulvavedet eivät haittaisi?

    Kurki Kurki 27.9.2021, 08:04

    Pitäisikö alueella olla laskuojassa säätöpato

    Ehkä liikaa vaadittu metsän omistajalta. Pitäisi olla omat koneet.

    Itse olen tehnyt tasaisella kulkevaan pieneen puron liruun ratkaisun noille kevään tulvahuipulle, jolla saa vuotuisen lannoituksen n. 3 hehtarille, jos tulva on vähintään kohtalainen.. Ojittanut ne serpentiinin muotoon, jolloin virtaus hidastuu tulvan aikana ja puron vesi nousee ja muodostaa tulvajärven, jossa vesi kulkee kannnasten yli ja kiintoainesta ja ravinteita jää kannasten päälle virtauksen hidastuessa ja vedenkin puhdistuu. Onnistuu vain turvemailla, sillä kivennäismaat syöpyvät.

    Tällaisa tasamaiden läpi kulkevia puroja on paljon, josta saa lannoituksen puron molemille puolille aina kymmenien metrien päähän tulvien mukanaan kuljettavista ravinteista.

     

Esillä 10 vastausta, 1,831 - 1,840 (kaikkiaan 14,513)
1 2 3 … 183 184 185 … 1 450 1 451 1 452