› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 18,741 - 18,750 (kaikkiaan 18,774)
1 2 3 … 1 874 1 875 1 876 1 877 1 878

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 13.10.2026, 15:58

    Ruotsalainen tutkija Lars Lundqvist on tosiaan käyttänyt yli 40 vuotta vaihtoehtoisten metsänhoitomenetelmä- laskelmiensa pyörittämiseen, ja meno vaikuttaa kieltämättä hieman hidasoppiselta. Palkatulla virkatutkijalla on varaa kypsytellä teorioitaan vuosikymmenestä toiseen veronmaksajien piikkiin, mutta meikäläinen käytännön metsänomistaja pystymetsästä älysi tämän taloudellisen silmänkääntötempun jo parissa vuodessa – ja täysin omin kustannuksin.

    Lakimuutos  vapautti Suomessa menetelmät.
    ”Lundqvistit” ja kaltaisia pitkän linjan teoreetikoita maailmassa riittää, mutta onneksi Suomesta on löytynyt myös rehtejä tutkijoita, jotka osasivat laskea ja uskalsivat ilmoittaa propsilla huijauksesta heti kättelyssä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.10.2026, 16:41

    Perko: jos propsia ei jalostettaisi, paljonko olisi arviosi mukaan metsäteollisuuden vienti euroissa tänä päivänä? Kyllä monikin toiveikkaasti esittää, että tukkia pitemmälle jalostamalla päästäisiin samaan tai parempaan arvonlisään ja jopa pienemmillä hakkuilla. Mutta mitä ne arvokkaat tuotteet olisivat ja kuka niitä ostaisi?

    Kuusiuskova 13.10.2026, 16:56

    Ja sitä on toivottu jo monta vuotta…mut eipä kukaan ole oikein keksinyt parempiakaan tuotteita.

    ”mutta meikäläinen käytännön metsänomistaja pystymetsästä älysi tämän taloudellisen silmänkääntötempun jo parissa vuodessa”

    Sinulla ei kyllä taida olla paljon mitään käytännön kokemusta metsänhoidosta, muisteleppa kommenttejasi miten laskeuduit opettamaan motokuskeja katkaisemaan ranteenpaksuisia haavanoksia,  muutenkinn metsänhoidon perusteet vaikuttaa olevan täysin hakusessa.Kerro esim, paljonko motteja teit itse hankintana esim viime vuonna?

    Jovain Jovain 14.10.2026, 08:40

    Voi olla ideologista ja siitä, että hyvinkin kyseenalaisilla väittämillä loukataan suomalaista metsänhoitoa. Jatkuva kasvatus on hyväksytty lakiin ja tulee lunastamaan paikkansa. On sitä metsänhoidossa ja tuottolukuina. On vaan eduksi, että markkinoilla on esim yrittäjiä, jotka keskittyvät puutuottajien markkinaan palvelun tuottajina. Tilauskirjalla tuntuu olevan ahdasta.

    Perko 14.10.2026, 09:21

    Vastaan A J:lle kuitenkin, vaikka asia on ollut kirjallisuudessa ja tällä palstalla joskus viikkoja selityksissä.
    Propsituotannon hyötysuhteella nykyiset automatisoidut hihnat ovat tehokkaat teollisuudelle, mutta metsänomistajalle hyötysuhde on heikko – jopa tappiollinen pakkotyöllistäjänä.

    Teollisuuden hyvinvointi ja viennin hyöty metsänomistajalle on jäänyt tästä ringistä kokonaan pois. Lopuksi en osaa sanoa, onko se Suomelle ollut ratkaiseva hyöty pitää satojatuhansia kansalaisia selluntuotannon kouluttamattomana raatajana olemattomin välinein, mutta vahvasti epäilen, ettei ole!

    Kuusiuskova 14.10.2026, 09:44

    Enemmän rahaa metsäteollisuus tuo tähän maahan kuin jk ikinä toisi…

    Jovain Jovain 14.10.2026, 11:17

    On sille rahalle laskettava hinta, maksetaan tukea ja rahastetaan puuntuottajan pussista. Vieläkö metsät kestäisi kiinteistöveron tai kattamaan valtakunnan alijäämän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.10.2026, 11:26

    Vastaan Perkolle, että onhan tästä puhuttu ja näkyy viennin arvosta: teollisuus on jo pitkään maksanut tukkipuusta liian paljon ja kuitupuusta liian vähän verrattuna sen jalostusarvoon. Sahateollisuus on kärsinyt ja selluteollisuus voittanut. Nyt ei tee voittoa enää sellukaan.

    Lundqvistin artikkeli on nyt Metsäuutisissa: jatkuvan kasvatuksen metsä ei kasva puoliakaan jaksollisesta, ja muuttuu muutaman hakkuukerran jälkeen nuoreksi ja tiheäksi kasvustoksi, joka ei edes kasva kunnolla. Ihmiset tuntevat itsensä petetyiksi.

    Perko 14.10.2026, 11:54

    Vieläkin siellä pöpötetään ja vääristellään asioita tasaikäisen päätehakkuupuuston ehdoilla! Luulisi A.J.:nkin jo vähitellen erottavan, mikä ero on jaksollisen kasvatuksen puustolla ja oikealla jatkuvan kasvatuksen (JK) eri-ikäisellä rakenteella ja runkoluvuilla.

    Tämä akateeminen taisto ja teoreettinen saivartelu runkoluvuilla paljastaa vain sen, ettei jaksollisen mallin dogmeihin lukkiutunut virkatutkija suostu vieläkään ymmärtämään, eikä laskea nopeuksia eri-ikäisrakenteen perusbiologiaa saati sen nollainvestoinnin tuomaa taloudellista ylivoimaa. Lundqvistin on opettanut sitä samaa 40 vuotta!

    konstapylkkerö2 14.10.2026, 12:18

    Monet tuntee varmasti itsensä huijatuksi, kun lupaillaan liikoja. Kun vielä asiantuntijana esiintyy tuommosia koulunkäymättömiä muka itseoppineita huru-ukkoja, ei hommasta tule mitään muuta kuin teoriassa.

Esillä 10 vastausta, 18,741 - 18,750 (kaikkiaan 18,774)
1 2 3 … 1 874 1 875 1 876 1 877 1 878