› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 3 vastausta, 18,811 - 18,813 (kaikkiaan 18,813)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • konstapylkkerö2

    Vaikka usein toistuvat harvennukset teoriassa on hyvä tapa niin käytännössä se on hyvin huono ja epäedullinen tapa hoitaa metsiä.  Huono kantohinta pienen kertymän ja pitkien ajomatkojen takia. Lisäksi metsätuhojen määrä lisääntyy varsinkin ilmaston lämpenemisen takia. Ei jatkoon.

    oksapuu

    Jos joku ihan aikuisten oikeasti aikoo hakkuuttaa varttuneeseen kuusikkoon harvennuksen (ylä tai jk) niin kehoitan miettimään toisenkin kerran.

    Tuulenkaatoja, pystykuivia, kirjanpainaja ja lopuksi aukkohakuu…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos miettii sitä äskeistä Tapion jk-videota, niin siinä tavallaan siirryttiin varttuneesta kehitysluokasta yksi alaspäin nuoreen kasvatusmetsään. Alaharventaen olisi keskitetty kasvua lisää isoimpiin puihin ja päädytty pian päätehakkuuseen. Itse olisin varmaan päätynyt ennemmin siihen. Jos taas kuusen tiheiköitä olisi harvennettu rankemmin jo edellisissä hakkuissa ja lisäksi raivattu aluspuustoa pois, tilanne näyttäisi nyt paremmalta kuusen kasvun suhteen.

Esillä 3 vastausta, 18,811 - 18,813 (kaikkiaan 18,813)