Jatkuva kasvatus käytännössä.

Hyvä kysymys Berzalta, ei veijarin, ei kokemusta. Kokemusta on 50-60 luvulta lähtien, omista ja toisten metsistä, työelämästä ja eläkkeellä.

Suorittava: ”valitsen niiden joukosta, joilla on ymmärrystä ja jalat maassa”. Ei se näin mene, jos ei kohtaa, voi jättää ja aina on vaihtoehto. Puulla on kysyntää ja metsänhoidosta saa mieleisen. Rajoituksia siinä mielessä ei ole, niitä rajoituksia asetellaan täällä?

Nämä ”suorittavat ukot” ovat olleet aikoinaan vain jonkun puunkerääjän palkollisina – jakomiehinä, pölkynlukijoina ja nauhoittajina. Silti he esiintyvät nyt ylivertaisina tietäjinä ja yritysjohtajina,  ylitse  noiden  kymmenten vuosien tutkijoiden,  vaikka puheet ovat kuin hoidokkien hörinää. On turha yrittää päteä menneisyyden avustavilla tehtävillä, jos todellinen asiantuntemus entisetä ja nykypäivän talousosaaminen puuttuvat kokonaan.  Laajat tiedot  loppuu taimipaketin  kylkitekstiin.

Molempia hoitomuotoja on ollut, ei se siitä voi olla, molemmista on kerrottu ja epäkohdistakin. On myös vaihtoehtoisia tapoja hoitaa metsää ja käydä puukauppaa. Niille täällä keskustelussa on ”ehdoton” ei ja yksimielisyys. Se on valitettavaa, tuskin vain yhden vaihtoehdon varassa voidaan edetä?

Pukkalan omien tulosten perusteella laskettu kasvu oli 22% heikompaa harsintametsissä kuin tasaikäisessä istutuskuusikossa. Varmasti jalostushyödyn parantuessa tuo kasvuero lisääntyy tulevaisuudessa. Hyvin realistinen arvio yli 25%.

Itä-Suomen yliopiston tutkimus osoittaa selvästi, että pelkkää toimivuutta testanneet jatkuvan kasvatuksen kokeet voittivat aukkohakkuut taloudellisesti eurotuotossa jo 3 prosentin korolla vaatimattomallakin 5,8 kuutiometrin kasvulla. Kokeessa menetelmä ei edes vielä kilpaillut optimoidusti, vaan kyseessä oli jaksolliseen malliin jätetty puusto alussa, ja silti euroissa mitattuna saatiin vähemmällä massalla parempi tulos.
Kun siirrytään optimoituun valon ja lehtipuustoiseen eri-ikäisen sekapuustoon, taloudellista tuottoa voidaan nopeuttaa entisestään, ja kokoaikainen pinta-alan käyttö ilman nollavuosia nostaa hehtaarituottoa vielä noin 100–250 euroa vuodessa. Tämä todistaa aukkouskoisille, että biologisen pohjarakenteen säilyttäminen, nollakulujen luontainen uudistuminen ja katkeamaton arvokasvu peittoavat avohakkuumallin taloudellisesti mennen tullen.  Tulos on reilusti kaksinkertainen nykyiseen paljasmaan tuotantoon.    Ne istutus  5 cm  latva, jalostus  puut eivät tee kuutioita tai eroja enempää kuin  muutkaan puut!