› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 6 vastausta, 18,951 - 18,956 (kaikkiaan 18,956)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Ruotsalaiset parhaillaan kiertelevät siellä Perkon jk-metsissä, sen takia niiden koordinaatit pysyvät entistäkin tarkemmin meiltä salassa.

    Perko

    Lähtivät jo kuukausia sitten  harmi kun en hokaissut neuvoa  Hartolan raivauksille, tulevat kesällä  jälleen varaavat  ennalta  ajan ja pääsen  mukaan.   Heillä otaksun oleva yhteisesti lähemmäs 10 t  ha  puitten valtaamaa juttua josta hermoilematta hävittävät puita.   Sellaisia vieraita.

    Perko

    ”oli odoteltu 9 vuotta Hannes-myrskyn jälkeen tehdyn pienaukon taimettumista tuloksetta.”  Sieltä varmana voi pitää, että on niitä aiempia aluspuita harvennettu ja raivattu, niin se ei ole A J :n esittämää  jk puustoa .

    Tuossa  äsken  sadalla km  matkalla  tien varsia katselin niin  suokohtia ei ollut mutta monessa paikkaa oli  jätetty  puusto hakkuulla  jk  asentoon  ja nuori puusto jo valmiina jätetty hävittämättä,  riippumatta maaperästä,   niin se toimii.

    Kuusiuskova

    Laskeuduitko nyt koneen puikoista auton rattiin, vai olitko taas neuvomassa motokuskia. Kävitkö kenties Hartolassa ihailemassa Visan metsät? Ne on Perko jaksollisia…

    konstapylkkerö2

    Tein jotain 7 v. sitten ptk:lle harsintahakkuun. Kuvio piti raivata ennen hakkuuta ja myös istuttaa taimia aukkoihin koska ptk ei taimetu luontaisesti kovin hyvin. Eli harsintafirmojen mainoksista poiketen tuli kustannuksia . Koskaan eivät ota laskuihinsa noita välttämättömiä kustannuksia koska hyvä teoria ja tuottovertailulaskelmat ei pitäisi silloin paikkaansa.    Pienaukkohakkuita ei kannata tehdä  koska aukot taimettuu hitaasti ja reunavaikutus vielä hidastaa taimien kasvua. Olen muuttanut 2 melko suurta kuviota tasaikäismetsäksi ja istuttanut niille puut. Tuotto on harsintametsää parempi sillä tavalla. Pääomakulut pienenee  ja kantohinnat paranee.

    konstapylkkerö2

    Jk eli harsintametsänhoito on teoriassa hyvä menetelmä. Käytännössä vain harvoin. Kuluja tulee usein vastoin väitteitä joita harsintafirmat esittää.   Myös teoreettinen tuottojen vertailu suhteessa tasaikäiskasvatukseen ontuu pahasti. Kukaan ei laske ( jos on vähänkin laskutaitoa ) että miten mahdollinen uudistuskulu on ehtinyt muuttua ennen päätehakkuuta. Semmoinen tapa laskea on todellisuuden vastainen , kun kulut tulee käytännössä kuitattua heti saaduista kantorahoista. Eikä kuluja edes ole alunperin tullut yleensä sitä määrää lähellekään mitä harsintafirmojen laskelmat esittää. Ne on ottaneet keppihevosekseen Tahvosen laskelmat NNA:ista . Vääristelevät lähtötietoja vauhdittaakseen omalle yritykselle edullisten lopputulosten syntyä. Sitten jotkut täälläkin toistaa harsintafirmojen mantroja tietämättä tarkemmin todellisuudesta.

Esillä 6 vastausta, 18,951 - 18,956 (kaikkiaan 18,956)