› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 18,941 - 18,950 (kaikkiaan 18,954)
1 2 3 … 1 894 1 895 1 896

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 26.10.2026, 08:38

    Linkkarissa Tatu Viitasaari jakoi kuvan, jossa oli odoteltu 9 vuotta Hannes-myrskyn jälkeen tehdyn pienaukon taimettumista tuloksetta. Opetus on juuri tuo Jovainin kertoma: otolliset kohteet erottaa siitä että taimia on valmiina. Ne ovat useammin kosteita ja/tai avoimia maastonkohtia.

    Jk ei siis kannata yrittää kaikkialla eikä se sovi yleismenetelmäksi. Jos tätä ei huomioida, puuntuotos vähenee rajusti.

    Tomperi Tomperi 26.10.2026, 09:30

    Jos jatkuvassa kasvatuksessa pyritään samaan kiertoaikaan kuin ns normimenetelmssä niin sitten ei ole kyse jatkuvasta kasvatuksesta vaan luontaisesta uudistamisesta. Suurin este jatkuvalle kasvatukselle suomessa on se ettei ole markkinoita arvopuulle. Arvopuulla tarkoitan saksalaiseen tapaan arvopuusta kun rinnankorkeusläpimitta on luokkaa 70 cm

    Jovain Jovain 26.10.2026, 09:31

    Eihän jk:ta ole tarkoitettu yleismenetelmäksi, vaan hoitomuodot, luontainen ja keinollinen täydentävät toisiaan. Siinä on oma roolinsa luonnon taimistoilla, riittävillä puustopääomilla ja kuin myös liian suurilla kertapoistumilla. Pystymetsään tehtynä johtavat tuhoihin ja metsähoidon taantumaan.

    Kuusiuskova 26.10.2026, 09:57

    Välillä väität että jk on ylivertainen kaikkialla ja seuraavaksi se sopii vain tietyissä paikoissa tietyissä olosuhteissa. Koita jo päättää kantasi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.10.2026, 10:05

    Jatkuvassa kasvatuksessa metsiköllä ei ole kiertoaikaa samassa mielessä kuin jaksollisessa mallissa. 70 cm paksut arvopuut saa helpoiten syntymään Vessin superharvennnuksella.

    Berza 26.10.2026, 12:01

    Jovain kirjoittaa

    Eihän jk:ta ole tarkoitettu yleismenetelmäksi, vaan hoitomuodot, luontainen keinollinen täydentävät toisiaan. Siinä on oma roolinsa luonnon taimistoilla, riittävillä puustopääomilla ja kuin myös liian suurilla kertapoistumilla. Pystymetsään tehtynä johtavat tuhoihin ja metsän hoidon taantumaan

    </div>
    Berza kirjoittaa

    No, johan jotakin Jovain alkaa peruutella, kyllä minä olen lukenut hyvin toisenlaista Jovania aiemmin. Tapahtuneekohan jatkossa Perkon osalla samaa kehitystä 🤔

     

    Jovain Jovain 26.10.2026, 12:19

    Kun jatkuvassa kasvatuksessa ei ole kiertoaikaa, ovatko hoitomuotojen välillä kapulatkaan (rungot) verrattavissa toisiinsa. Ovatko ikä runkoluku tai kasvu verrattavissa toisiinsa, massa voi olla. Eiköhän hoitotavasta riippumatta massa ole rinnastettavissa, on mitatttavissa ja kapuloina voi poiketa hyvinkin paljon toisistaan. On arvopuuta myös jk metsissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.10.2026, 15:32

    Ruotsalainen näkökulma aiheeseen Skogen-lehdessä: ratkaisevaa on se mitä metsänomistaja haluaa omalta metsältään.

    Täällä Metsälehdessä jk-ekspertit arvelevat, että kyllä puu uudistuu ja kasvaa hyvin myös jk-menetelmällä. Toiset myöntävät, että ei ehkä ihan näin, mutta joka tapauksessa ainakin saadaan parempi laatu (kapeampi lusto) ja enemmän euroja. Itse arvelen että ei välttämättä ihan näinkään, mutta saadaan muita hyötyjä, joita avohakatut metsät eivät pitkään aikaan tuota. Saadaan esimerkiksi pikkupöllöille mieluista elinympäristöä ja vähemmän kunnostusojituksia.

    ”Avslutningsvis betonar Nils Fagerberg att diskussionen måste landa i vad den enskilde markägaren vill uppnå på sin fastighet. Han förespråkar inte att en enskild metod har alla svar eller ska ersätta allt annat.

    – Trakthyggesbruk och skiktat skogsbruk har båda sina för- och nackdelar. Först måste man definiera vad man vill få ut av sin skog. Är målet maximal volym av massaved eller vill man maximera timmerkvalitet och värdeproduktion över tid? Metoderna är bara verktyg för att nå skogsägarens egna mål.”

    http://www.skogen.se/nyheter/expert-hyggesfritt-staller-gamla-kunskaper-at-sidan/

    Perko 26.10.2026, 16:22

    Ruotsalaiset metsänomistajat kopioivat suomalaisia jk-laskelmia ja virittävät parhaillaan näitä samoja eri-ikäismenettelyjä käyttöön.

    Metät kunnossa! 26.10.2026, 18:02

    Älähän nyt. Vähän kun vielä optimoidaan valoa ja annetaan vauhtia käänteisosmoosiin saattaa jk:sta kuulua jopa yli 40 m3/ha vuosittaisia puuntuotantolukuja. Ja se on sitten vielä ilman apulantaa👍!!

Esillä 10 vastausta, 18,941 - 18,950 (kaikkiaan 18,954)
1 2 3 … 1 894 1 895 1 896