Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,533 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 15 minuuttia sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,901 - 1,910 (kaikkiaan 14,533)

1 2 3 … 190 191 192 … 1 452 1 453 1 454

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

aegolius 2.10.2021, 18:56

On tunnettua, että parhaaseen sijoitetun pääoman (suhteelliseen) tuottoon pääsee, kun harvennuksen toteuttaa lakirajalle tai jopa selvästi sen alle. Miksi? Tietysti sen vuoksi, että itse sijoitettu pääoma on tällöin minimissä. Silloin pienempikin euromääräinen tuotto antaa hyvää suhteellista tuottoa. Lisäksi puusto järeytyy nopeiten, kun se on harvaa (vrt. Kettunen). Helposti unohtuu, että se metsästä rajulla harvennuksella irroitettu pääoma olisi saatava kiinni seuraavaan kohteeseen. Pankkitilillä sen osuuden tuotto on nolla. Jos se taas sijoitetaan muualle kuin metsään, tekeekö se tästä toimintatavasta kannattavampaa? Ajatus kuitenkin oli vertailla metsän tuottoa erilaisilla kasvatustavoilla. Mieli tekisi todeta, että jos mo ei aio lisätä metsäomaisuuttaan eikä sijoittaa varojaan muualle, hänen kannattaa optimoida euromääräistä tuottoa eikä suhteellista tuottoa.

mehtäukko 2.10.2021, 18:58

Jovain…:”Metsänhoidon ohjeet ovat suosituksia, ei ole mitään estettä toimia myös toisella tavalla…”

Suosituksethan perustuvat pitkäaikaiseen kokemusperäiseen tutkimustietoon tarvittaessa tarkentuen matkan varrella. Niin on ollut viime vuosinakin tehtävä, kun esim. ympäristöasiat vaativat sen. On tyhmyyttä ohittaa varmimmat käytänteet.Siinä häviää rahassa ja kierto-ajassa.

Tolopainen 2.10.2021, 19:02

Ei ne tietenkään riitä, tuossa alla on puun keskinnat, kyllä ero päätehakkuun kuutiomäärillä on tuhansia. Kolmanneksen vähemmän tukkia ja kymppi hinnasta pois. Pitää olla varakas omistaja, että voi tuollaista metsänkasvatusta harrastaa.

Miksi metsänomistajan pitäisi sitoa pääomia metsään mahdollisimman paljon. Se raha on aivan saman näköistä tulipa se mistä tahansa. Riskiä kannattaa aina hajauttaa. Jk:ssa ei myöskään voi hyödyntää kesäaikana esiintyviä tukin hinta huippuja.

mehtäukko 2.10.2021, 19:43

Lakirajoille tai alle harvennuksissa tullaan taas muihin riskeihin ja tappioihin. Jk:ssa se on pakko, mikäli mielii taimia.

Tuuli,lumi tai kuusipora kun runtelee niitä päivettyneitä kuusia, ollaan heti vajaatuottoisuuden vallassa. Kantohinta tippuu, tuotto putoaa…sihen uppoaa se liiallisen ahnehtimisen potti.

Jovain 2.10.2021, 20:31

Aegolius: ”Kukaan muukaan (taaskaan) ei maininnut mitään oikeaoppisesta metsänkasvatuksesta”. Sitäkin enemmän metsänhoidon puutteista (kuten mehtäukko edellä), joilla ei ole tekemistä toimivan jk metsänkasvatuksen kanssa. Käytetään esimerkkeinä sitä vastaan.. kysymys oli jk kasvatuksen kiertoajasta, jk hoidon toimivuudesta, yhteensovittamisesta jne.

Aegolius, on kyseenalaista väittää, että puuta tulee vähemmän tai hinta on alempi. Tuskin riittää aloituksen viljelyn kustannuskaan selittämään heikompaa tulosta. Riittää kun päästään samaan.

Perko 2.10.2021, 23:10

Luuta on pyyhkinyt trollajien juttuja mutta onko siivoojalle iskenyt jälkisuomettuminen kun russkii-sanan suomalaista muotoa ei hyväksy. Ihmeellistä kun Paasikivellekin sopi. Sanonta; Se ei muuksi muutu vaikka voissa paistais.
Havaitsin, heikoilla tiedoilla on mo jos puun myynnistä saatua rahaa ei ymmärrä käyttää niin miten sitten voi vertailla 40 vuotista aukkoa rahattomana muun menetelmän tuottavuuteen. Ukot pitkin päivää jaksaa kamppailla toisten puun taimista ja tukkipuista, halveksien eri-ikäisiä metsiä ja osaamatta laskea edes oman metsänsä todellista tappioa. No, se on samaa joutavaa jos kykenisivät istumaan tientukkeeksi . Täältä pyyhkiytyy sentään ”karikkeet” tunkioon eikä ole vaaraksi liikenteelle.

aegolius 3.10.2021, 00:49

>heikoilla tiedoilla on mo jos puun myynnistä saatua rahaa ei ymmärrä käyttää niin miten sitten voi vertailla 40 vuotista aukkoa rahattomana muun menetelmän tuottavuuteen

Mitä tämä virke tarkoittaa? Jos puun myynnistä käytetyn rahan käyttää tuottavammin kuin naapuri, onko oma metsänkasvatusmenetelmä silloin taloudellisesti kannattavampi?

Perkolla on edelleen liian vähän hehtaareja, jos yhden kuvion ”nelikymmenvuotinenheinäntamppaus” harmittaa. On ajatusvirhe hirttäytyä yhteen hehtaariin tai yhteen kaatuvaan puuhun. Isommat kokonaisuudet ratkaisevat.

mehtäukko 3.10.2021, 05:49

”…On kyseenalaista väittää, että puuta tulee vähemmän tai hinta on alempi..” Näillä kahdella jk profiloituneella on niin huterat pohjat keskusteluun, uskottavuus on nollissa. Jovain on sekasotkun mestari. Tuo Perkon ”40 vuotista” on taas lajissaan yhtä siansaksaa.!

Visakallo 3.10.2021, 06:56

Missäpäin valtakuntaa ne Perkon metsät sijaitsee? Ne olisivat myös kiinnostava kesäretkikohde. Paikanpäällä keskustelut ovat yleensä paljon hedelmällisenpiä kuin täällä.

mehtäukko 3.10.2021, 07:33

”Ukot pitkin päivää jaksaa kamppailla taimista ja tukkipuista…” Ensinnäkään ole mitään kamppailua,keskustelupalstahan tämä on. Tässä on Jovain lotrannut aika hampaattomana kuin satukirjasta takaperin. Tuskin satunnaiselle uudelle mo-lukijalle siitä on ollut entiijän pelluuksi aihetta.