› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 19,141 - 19,150 (kaikkiaan 19,241)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Timppa Timppa

    Saa nähdä miten kommentilleni Hesarissa käy.  Kirjoitin sen lehden Antti Herlinin haastatteluun:

    Kiinnostavaa
    ”Mielipiteistä on tullut ikään kuin tosiasioita. Joku esittää jonkin erikoisen väitteen, ja muut alkavat toistaa sitä faktana. Sanoisin, että järjenkäyttö ylipäätään olisi suotavaa.”

    Tuollaista näyttää tapahtuvan myös Antti Herlinin lähipiirissä. Tarkoitan tällä Koneen Säätiön metsänkasvatusoppia jatkuvasta kasvatuksen paremmuudesta avohakkuusysteemin sijaan. Siis oppia, joka tuottaa vain tuhoalttiita huonosti kasvavia ja mahdollisesti vielä lahovikaisia kuusikoita. Siellä Säätiössä ei nimittäin tunnuta tunnustettavan tosiasiaa, että koivu ja mänty eivät uudistu suurten puiden seassa vaan vaativat kasvuun lähtöön aukon.

    Jos Suomessa siirryttäisiin laajasti käyttämään jatkuvaa kasvatusta, metsiemme yksipuolistumisen lisäksi niiden kasvu vähenisi voimakkaasti. Voisimme unohtaa kaikki hiilinielutavoitteet. Metsäteollisuus kuihtuisi ja työllisyystilanne heikkenisi.

    Ongelmallista on, että Koneen Säätiö pyrkii hyvin aktiivisesti levittämään tätä oppiaan.

     

    Timppa Timppa

    Kelpasi

    Timppa Timppa

    Joku kysyi, että onko asiasta joku tutkimus tai onko kyseessä mielipiteeni.   Tässä vastaukseni.  Toivottavasti kelpaa:

    En viittaa tietenkään mihinkään yksittäiseen tutkimukseen. Eikä kyse ole minun mielipiteestäni. Vanhin lähde on P. W. Hannikaisen metsänhoito-oppi vuodelta 1903. Sitten minulla Keskusmetsäseura Tapion vuosikirja 1914, jossa neuvotaan kuinka taimikoita hoidetaan. Kirjassa valitetaan kuinka nuukia monet metsänomistajat ovat, koska eivät huolehdi metsiensä kunnollisesta kasvuun lähdöstä. Huono taimettuminen juuri on eräs jatkuvan kasvatuksen ongelmia.

    Ns Harsintajulkilausuma vuodelta 1948 vaati luopumaan metsiä hävittävistä poimintahakkuista ja siirtymään suunnitelmalliseen metsänuudistukseen ja kasvatukseen. Valtaosaltaan tämän ansiosta metsiemme kasvu on lisääntynyt 100 % 50 miljoonasta m3:stä 100 miljoonaan ja puuvaranto 1,5 miljardista m3:stä 2,5 miljardiin.
    Olen lukenut Luken ( entMetsäntutkimuslaitos) tutkimustuloksia ja tiedän myös, että sekä Ruotsissa ja Norjassa on saatu samanlaisia tuloksia.

    Isoisäni aloitti metsänistutukset 1930-luvulla ja nyt siellä viides polvi istuttaa. Olen nähnyt Luken jatkuvan kasvatuksen koemetsän ja jatkuvan kasvatuksen kannattajan opeilla hakatun metsän. Itse olen aktiivisesti osallistunut metsätalouteen sekä hakkuiden teettäjä että taimien istuttajana ja perkaaja 50 vuotta.

    Kaikki tämä valtava materiaali kertoo yksiselitteisesti, että avohakkuumenetelmä sopii parhaiten Suomen metsiin. Ihmetyttää se kuinka näin selvästä asiasta voidaan olla eri mieltä. Ihmetyttää myös kuinka se HS että Yle suosivat jatkuvaa kasvatusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oma kommenttini Timpan hyvien kommenttien jatkoksi Herlinin haastatteluun:

    Kaikkein korkein monimuotoisuus saavutetaan, kun maiseman tasolla on suojelualueita, peitteisiä alueita ja avohakkuilla uudistettavia. Jatkuvan kasvatuksen menetelmässä muiden puulajien kuin kuusen uudistuminen vaikeutuu.

    Pohjoisen havumetsän luontaiseen uudistumisdynamiikkaan kuuluvat aukeat alueet ja metsäpalot. Aiheesta voi lukea Tuomas Aakalan artikkelin vuodelta 2021 Metsätieteen Aikakauskirjasta: Metsien luontainen rakenne, kehitys ja haasteet monimuotoisuuden turvaamiselle talousmetsissä.

    Tutustumisen arvoinen teksti on myös Filosofiklubin julkaisu ”Traktaatti 2026” joka löytyy klubin blogista.

    PS. ”korkein monimuotoisuus” tilalle sopisi paremmin ”maksimimäärä ekosysteemipalveluja”.

    Kuusiuskova

    Kiitoksia Timppa hyvistä kirjoituksista, sulla on hurjan paljon enemmän kokemusta kuin meillä nuoremmilla ja olet nähnyt ettei jk toimi kovin hyvin verrattuna jaksolliseen.

    konstapylkkerö2

    Pwrkolle ja Jovainille pitäisi olla oma ketju : Jatkuva harsinta teoriassa .

    Tässä ketjussa asiantuntijat kertoo ( kuten monin paikoin jo on kertonutkin) käytännön harsintakokemuksia.

    Timppa Timppa

    LIsää Hesarin juttuani.

    Tosiaan metsät olivat kurjassa kunnossa tuolloin 1948. Paras esimerkki on Suomen suurin avohakkuu, noin 20000 hehtaarin Osaran aukeat. Kun siitä alettiin avohakata, puustoa oli n 60 m3/ha. Runsaan 50 vuoden kuluttua uudistamisesta alueella kasvaa hieno männikkö, jonka kokonaiskasvu 2 harvennusta mukaan lukien on runsaat 200 m3/ha.

    Olen käynyt Luken jatkuvan kasvatuksen koemetsässä, jossa sitä oli harjoitettu 1980-luvulta. Vielä ei ole tullut kuusia eikä mäntyjä. Kävin jatkuvan kasvatuksen metsässä, johon ei ollut 8 vuoteen tullut edes kuusia. Johonkin vähän suurempaan aukkokohtaan saattaa tulla koivuja tai mäntyjä, mutta ne ponnistelevat latvuskerroksen tasolle, jolloin riukuuntuvat ja lopulta joko kuolevat itsestään tai lumi taittaa.

    Luken koemetsän kasvu oli 4-5 m3/ha/v. Huonommissa oloissa olemme 60 vuoden kuluessa päässeet kasvuun 6,5 m3/ha/v, mikä tästäkin paranee nykyisillä taimilla ja kavatusmenetelmillä.

    Toistat jatkuvan kasvatuksen myyntipuheita, joilla ei ole vastinetta luonnossa.

    Avohakkuut nimenomaan monipuolistavat metsiä, koska ne mahdollistavat koivun ja männyn kasvun. Kasvatamme myös systemaattisesti sekametsiä tilanteissa, joissa maapohja ja hirvitilanne sen sallivat.

    Aukot kuuluvat oleellisena osana boreaalisiin havumetsiin. Niiltä koko kesän kukkia, jotka mahdollistavat pölyttäjien hyvän menestymisen. Tämä näkyy nykyään loistavina marjasatoina.

    Metsuri motokuski

    Erinomaisia kommentteja Timpalla.

    Jovain Jovain

    Tuskin tuohon lisättävää, kovin olemattomia ja johdattelevia ovat tulokset, joita jk metsänhoidolle luvataan. Jos olisivat siteeksikään totta, isot olisivat luokkaerot, siihen nähden, mitä tutkimus ja alan toimijat ovat osoittaneet. Että sitä kohti, ei ole häpeäksi, jos jk metsänhoito tuottaa tulosta.

    Kuusiuskova

    Täytyy kyllä Jovainille todeta että taitaa Timpalla olla roimasti enemmän kokemusta metsänhoidosta kuin sinulla ja Perkolla.

Esillä 10 vastausta, 19,141 - 19,150 (kaikkiaan 19,241)